Verkkouutiset

Meklari ja taustalla laskeva Dow Jones-teollisuusindeksi New Yorkin pörssissä 27. kesäkuuta 2022. LEHTIKUVA / Getty Images / AFP Spencer Platt

Näin inflaatio vaikuttaa kuluttajiin ja yrityksiin

Suomen etuna on muita matalampi inflaatio, mutta taakkana suurempi julkinen velka.

Vuodesta 2022 ei tullutkaan toinen nopean kasvun vuosi. Inflaationkin piti olla vain 3,2 prosenttia, mutta nyt Euroopassa roihuaa täysimittainen sota, inflaatio on osoittautunut pysyväksi ja talouden kasvuennusteet ovat puolittuneet, tiivistää Suomen valtion vientirahoitusyhtiö Finnveran ekonomisti Mauri Kotamäki.

Yhdysvalloissa toukokuun inflaatiolukema oli 8,6 prosenttia. Euromaiden välillä inflaatio vaihtelee paljon: Virossa toukokuun inflaatio oli yli 20 prosenttia, Suomessa noin 7 prosenttia ja euroalueella keskimäärin noin 8 prosenttia. Kuluttajien ostovoima tulee laskemaan.

– Suomen talouden kilpailukyvylle on eduksi, että inflaatiomme on euroalueella matalimpien joukossa. Kuluttajien elämään inflaatio tuo kuitenkin ikävää epävarmuutta ja ostovoima laskee. Hinnat nousevat, mutta palkat eivät ehdi nousta yhtä nopeasti. Ansiotaso nousee arviolta vajaalla 3 prosentilla, kun inflaation odotetaan Suomessa jylläävän noin 6 prosentilla, sanoo Kotamäki.

Inflaatio vaikuttaa myös tulonjakoon.

– Paljon autoilevilla bensatankillisen maksaa aikaisempaa huomattavasti enemmän. Pilven hopeareunus on se, että öljyn korkea hinta ohjaa yhteiskuntia tehokkaasti kohti vähäpäästöisyyttä. Valitettavasti muutos, varsinkaan suuri ja rakenteellinen, ei yleensä tapahdu kivutta.

Euroopan keskuspankki (EKP) on jo päättänyt lopettaa osto-ohjelmansa, minkä lisäksi heinäkuussa ohjauskorko nousee. Yhdysvalloissa ohjauskorkoa on jo nostettu 1,5‒1,75 prosenttiin.

Rahapolitiikan kiristäminen tarkoittaa korkotason nousua, kun kokonaiskysyntää pyritään vähentämään. Kuluttajilta kuluu aikaisempaa suurempi osa tuloistaan korkomenoihin ja yritysten investointihalukkuus vähenee.

– Paljon on puhuttu mattinykäsmäisestä pehmeästä laskeutumisesta. Se tarkoittaa, että rahapolitiikkaa pystyttäisiin kiristämään ilman, että talous ajautuu taantumaan. Rahapolitiikan kiristys tarkoittaa, että ihmiset kuluttavat ja yritykset investoivat vähemmän. Tämä ei yleisesti ottaen tiedä hyvää yritysten liiketoiminnalle.

Inflaation aiheuttamat kustannuspaineet ja erityisesti raaka-aineiden saatavuuspula rasittavat teollisuutta. Kulutuksen vähentyminen saattaa vaikuttaa jo aiemmin koronan kurittamiin palvelualoihin.

– Harva toimija on suojassa inflaatiolta, koska vaikutukset tulevat eri kautta: yleisen kustannusten nousun kautta, globaalin kysynnän alenemisesta ja korkojen noususta. Voittajia tässä tilanteessa ovat esimerkiksi energian- ja raaka-aineiden tuottajat.

Korkotason nousu on huono uutinen velkaisille maille, kun korkomenojen osuus kasvaa. Korkotason noustessa riskimaita ovat muiden muassa Italia ja Kreikka.

–  Velkaantuneet maat ovat tyypillisesti poliittiselta järjestelmältään hauraita – siksi ne ovat velkaantuneita. Niiden on myös vaikea korjata julkisen talouden epätasapaino, jonka vuoksi ne ovat nyt riskiryhmä.

Suomen osalta välitöntä riskiä ei ole, mutta pidemmällä aikavälillä olisi Suomelle parempi elää matalamman kuin korkeamman julkisen velan kanssa.

Venäjän Ukrainassa aloittamalla sodalla on ollut mittavia taloudellisia vaikutuksia. Öljyn, muun energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet sekä epävarmuuden että Venäjän keskeisen markkina-aseman takia.

– Venäjä on kansantaloutena Pohjoismaiden yhteenlaskettua tuotantoa pienempi, mutta raaka-aineiden tuottajana se on edelleen suurvalta. Lisäksi Ukraina ja Venäjä ovat yhdessä merkittävä maatalousmahteja ja yhteenlaskettuna vievät jopa neljänneksen maailman vehnästä. Sodan takia vehnän toimitusketju on vaurioitunut, mikä tarkoittaa hinnannousua ja pahimmillaan jopa nälänhätää joillakin alueilla.

Suomen vienti Venäjälle oli viime vuonna 4 miljardin euron luokkaa. Nyttemmin vienti on romahtanut.

– Nähtäväksi jää, kuinka Venäjällä toimivat yritykset pystyvät löytämään uusia markkinoita ja selviytymään tilanteesta. Yritysten olisikin syytä varautua siihen, ettei tilanne tule normalisoitumaan vielä pitkään aikaan.

Kaiken tämän seurauksena pörssikurssit sukeltavat ja Helsingin pörssi-indeksi on laskenut noin 16 prosentilla. Myös äärimmäisen spekulatiivisten kryptovaluuttojen arvostukset ovat romahtaneet.

– Pörssin alamäestä ei pidä liikaa huolestua. Rahoitusmarkkinoiden ominaisuuksiin kuuluvat nousut ja laskut. Tilanne muuttuu huolestuttavaksi siinä vaiheessa, kun rahoitusjärjestelmän vakaus alkaa horjua ja valtio joutuu puuttumaan peliin. Toivottavasti tätä ei tulla lähiaikoina näkemään. Valitettavasti laskumarkkinassa ikävien yllätysten todennäköisyys kasvaa.

– Nyt päällämme oleva laskumarkkina on hyvä stressitesti Euroopan pankki- ja rahoitusjärjestelmän kestävyydelle, sanoo Kotamäki.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS