Nykyinen maailmanjärjestys perustuu pitkälti länsimaiseen liberaaliin malliin, joka luotiin toisen maailmansodan päätyttyä. Globaalilla pelikentällä on kuitenkin monia toimijoita, joista osa kokee mallin toimimattomaksi ja haluaa edistää toisenlaista mallia. Kasvava joukko valtioita tavoittelee moninapaisempaa maailmaa ja haluaa luoda vastavoiman lännelle. Haastajaksi noussut on erityisesti BRICS-yhteisö, jonka voi nähdä vastaiskuna Yhdysvalloille ja Euroopan maille.
BRICS-ryhmä tarjoaa ennen kaikkea kaveripiirin Kiinalle ja Venäjälle. Ensimmäinen BRICS-huippukokous järjestettiin vuonna 2009 Venäjän aloitteesta. Alkuperäiset jäsenet olivat Venäjän lisäksi Brasilia, Intia ja Kiina, Etelä-Afrikan liittyessä mukaan vuotta myöhemmin. Elokuussa koettiin historiallinen hetki ryhmän laajentuessa ensimmäistä kertaa viisikon muodostumisen jälkeen.
Tammikuun ensimmäisenä päivänä Argentiina, Egypti, Etiopia, Iran, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet Arabiemiraatit tulevat virallisesti jäseniksi. Ovi on jätetty auki uusille jäsenille, ja halukkaita on jo kymmeniä.
Jäsenyyshalukkuus on suurta etenkin globaalin etelän maiden keskuudessa. Ryhmän suosio perustuu vaihtoehtoisen mallin tarjoamiseen sekä toiveisiin talouskasvusta, kaupasta ja investoinneista. Periaatteena on, että yhteistyötä korostetaan ja eroavaisuudet ohitetaan. Ryhmä tekee myös turvallisuusyhteistyötä ja se on viime aikoina kokoontunut keskustelemaan Lähi-idän tilanteesta. Marraskuussa ryhmä tuomitsi Israelin hyökkäyksen Gazaan – siitä huolimatta, että Intialla ja Kiinalla on siteitä Israeliin.
Monia jäseniä yhdistää länsivastaisuus, mutta ryhmä ei ole hegemoninen tarkoitusperissään ja suhtautumisessaan länteen. Siinä missä Kiina, Venäjä ja Iran kokevat tavoitteekseen lännen aseman murtamisen, ovat toiset halukkaita yhteistyöhön ja hyviin suhteisiin Yhdysvaltojen ja Euroopan kanssa.
Maiden talous- ja ulkopolitiikat ovat myös erilaisia keskenään, mikä vaikeuttaa yksimielistä päätöksentekoa. Tästä huolimatta BRICS-yhteisön yhdistävä voima, ja perimmäinen tarkoitus, on vastavoiman luominen läntiselle maailmalle. Jäsenillä vain on erilaisia visioita siitä, miten tämä tehdään. Tavoitteena on siten pikemminkin lännen jälkeisen maailmanjärjestyksen luominen.
Suomelle ryhmä aiheuttaa tarvetta tasapainoiluun. Kiinan ja Venäjän kasvattaessa vaikutusvaltaa globaalissa etelässä myös meidän täytyy edistää omia suhteitamme kehittyvien maiden kanssa. Osalla BRICS-maista tavoitteena on saada äänensä kuuluviin. Tämä tarkoittaa, että meidän täytyy työskennellä myös toisin ajattelevien maiden kanssa, jotta emme tue autoritaaristen valtioiden narratiiveja blokkiajattelusta.
Vaikka monet BRICS-maat ovat pidättäytyneet esimerkiksi äänestämästä Venäjän hyökkäyssotaa vastaan, eivät ne välttämättä sitä hyväksy. Tästä syystä turhaa vastakkainasettelua ei kannata lietsoa. Monenkeskisyys on Suomen ulkopolitiikassa keskeistä, ja siksi vastakkainasettelu suurvaltojen kesken tuo haasteita.
BRICS-yhteisö luo vaihtoehtoista visiota maailmasta. Yhteistyötä kaikkiin ryhmään kuuluvien maiden kanssa ei tule kokonaan välttää, sillä monet globaalit haasteet vaativat yhteisiä toimia. Keskeistä on, että Suomi yhdessä liittolaistensa kanssa ajaa jatkossakin meille tärkeitä arvoja samalla kun parannamme suhteitamme globaaliin etelään, ja kuulemme heidän näkemyksiään.
