Puolalaiset ja saksalaiset tutkijat ovat keränneet informaatiota Venäjän elektronisesta sodankäynnistä Itämeren alueella. Venäläiset järjestelmät ovat terrorisoineet siviilimerenkulkua ja -lentoliikennettä vuodesta 2022 lähtien häiritsemällä satelliittinavigoinnin järjestelmiä ja sittemmin myös spooffaamalla eli syöttämällä satelliittivastaanottimiin vääriä sijainti- ja korkeuskoordinaatteja. Häirintä on vaikuttanut tuhansiin laivoihin ja lentokoneisiin, mikä on johtanut muun muassa lentojen peruuntumisiin ja jopa ajoittaisiin lentoasemien sulkemisiin.
Puolalaiset asiantuntijat ovat löytäneet kolmiomittausmenetelmällä Kaliningradista (Königsberg) meren rannikolta kaksi paikkaa, joista häirintäsignaaleja on tullut viime aikoina. Kumpikin paikka on lähellä tunnettuja Venäjän elektronisen häirinnän yksiköitä.
Huhti-toukokuussa 2025 hyökkäyksiä tehtiin Okunevon antennialueelta läheltä Baltijskin kaupunkia. Okunevossa on lukuisia antenneja, joista osa voi kuulua kiinteisiin elektronisen sodankäynnin järjestelmiin.
Okunevon läheltä on tallennettu myös liikkuvien elektronisen sodankäynnin järjestelmien, kuten strategisen tason Murmansk-BN-kompleksin häirintää. Sillä pyritään tiedustelemaan ja lamauttamaan lyhytaaltoalueen viestintälaitteita. Sen vaikutusalue voi ulottua jopa 5000 kilometrin päähän.
Murmansk-BN on huomattavan suuri liikuteltavaksi laitteeksi: sen kokoon menevä antenni ulottuu täydessä mitassaan 32 metrin korkeuteen. Kaliningradin alueella niitä on käyttänyt Venäjän Itämeren laivaston 841. Erillinen elektronisen sodankäynnin keskus vuodesta 2018 lähtien.
Puolalaiset ovat havainneet sääolosuhteiden vaikuttavan merkittävästi Venäjän elektroniseen sodankäyntiin. Lämpimällä säällä häirintä ulottuu useimmiten Gdanskiin saakka, mutta kylmällä säällä havaintoja ei juurikaan saada. Siksi Gdanskissa elektronisen sodankäynnin järjestelmien vaikutuksia ei tuntunut talvella, mutta keväällä häirintä alkoi uudelleen.
Viisi Euroopan maata – Viro, Latvia, Liettua, Ruotsi ja Saksa – on ilmoittanut häirinnän olevan Venäjän elektronisen sodankäynnin operaatioita. Jotkut pitävät ilmiöitä kuitenkin edelleen sattumina tai sivuvaikutuksina viitaten Venäjän asevoimien pyrkimykseen suojata sotilaallisia kohteitaan drooneilta.
Kohteiden suojaamiseen riittäisivät kuitenkin paljon pienemmät ja vähemmän tehokkaat järjestelmät. Lisäksi Kaliningradin kohteisiin suunnatut droonit pitäisi lähettää sinne Kaliningradin alueelta, mikä olisi nykyään erittäin vaikea tehtävä. Raja-alueiden ulkopuolelle ulottuvassa häirinnässä ei ole mitään järkeä ja siksi sellaiset toimenpiteet ovat paljon todennäköisemmin tahallisia kuin sivuvaikutuksia. Drooneilta suojautuminen on peitetarina.
