Pääkaupunkiseudulla on jo yhdeksän asuinaluetta, joilla ulkomaalaistaustaiset muodostavat enemmistön väestöstä.
Nämä alueet ovat Vantaan Havukoski, Hakunila ja Länsimäki, Espoon Suvela, Suurpelto ja Otaniemi sekä Helsingin Itäkeskus, Kontula ja Jakomäki.
Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkosen tuoreen katsauksen mukaan ulkomaalaistaustaisten osuus oli vuoden 2025 lopussa korkein Vantaan Havukoskella, jossa heitä oli 59 prosenttia asukkaista. Vantaan Länsimäessä osuus oli 57 prosenttia ja Espoon Suvelassa 56 prosenttia. Tarkastelusta on jätetty pois väestöltään hyvin pienet alueet.
Yhteensä pääkaupunkiseudulla oli 40 yli 3 000 asukkaan aluetta, joilla ulkomaalaistaustaisia oli vähintään kolmannes väestöstä. Suuri osa korkean osuuden alueista sijoittuu Helsingin ja Vantaan itäosiin Vuosaaresta Havukoskeen ulottuvalle vyöhykkeelle.
Helsingissä tähän kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa Kontula, Itäkeskus ja Jakomäki, joissa kaikissa ulkomaalaistaustaiset muodostavat jo enemmistön asukkaista.
Toinen keskittymä muodostuu Myyrmäen, Martinlaakson, Kannelmäen, Malminkartanon ja Leppävaaran ympärille.
Muutos liittyy koko pääkaupunkiseudun nopeaan väestörakenteen muutokseen. Vuoden 2025 lopussa ulkomaalaistaustaisia oli Vantaan väestöstä 30 prosenttia, Espoon väestöstä 26 prosenttia ja Helsingin väestöstä 22 prosenttia. Yhteensä heitä asui kolmessa kaupungissa runsaat 313 000.
Saukkonen pitää muutoksen vauhtia eurooppalaisittain poikkeuksellisena. Etenkin Vantaalla väestömuutos on ollut Euroopan nopeimpia.
– On vaikea löytää toista metropoliseutua Euroopasta, missä näin lyhyessä ajassa olisi tapahtunut näin suuri suhteellinen muutos.
Kehitystä selittää muun muassa se, että lähes puolet Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu pääkaupunkiseudulla. Samalla suomalaistaustaisen väestön määrä on seudulla useana vuonna pienentynyt matalan syntyvyyden ja väestön ikääntymisen seurauksena.
Venäläistaustaiset suurin ryhmä
Ulkomaalaistaustainen väestö ei muodosta yhtenäistä ryhmää. Venäjään ja entiseen Neuvostoliittoon taustaltaan kytkeytyvät olivat vuoden 2025 lopussa suurin ulkomaalaistaustaisten ryhmä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Heidän osuutensa kaikista ulkomaalaistaustaisista oli kaupungeissa 15–16 prosenttia.
Vantaalla toiseksi suurin ryhmä olivat virolaistaustaiset. Helsingissä somalialaistaustaisten osuus oli puolestaan muita kaupunkeja suurempi, 11 prosenttia.
Helsingissä toiseksi suurin ryhmä olivat somalialaistaustaiset. Heidän määränsä korostui Helsingissä selvästi enemmän kuin naapurikaupungeissa. Somalialaistaustaisten osuus kaupungin ulkomaalaistaustaisista oli vuoden 2025 lopussa 11 prosenttia, ja peräti 71 prosenttia koko pääkaupunkiseudun somalialaistaustaisista asui Helsingissä.
Myös irakilaistaustaisten määrä on kasvanut voimakkaasti etenkin vuoden 2015 jälkeen, jolloin Suomeen saapui tavallista enemmän turvapaikanhakijoita. Monet heistä ovat asuneet ensin muualla Suomessa ennen muuttoa pääkaupunkiseudulle.
Viime vuosina maahanmuutto on painottunut aiempaa enemmän Aasiaan. Intialais- ja kiinalaistaustaisia on pääkaupunkiseudulla ollut paljon jo pitkään, mutta esimerkiksi filippiiniläistaustaisten määrä on kasvanut nopeasti. Espoossa intialaistaustaiset olivat toiseksi suurin ryhmä ulkomaalaistaustaisista.
Myös Pakistanista, Bangladeshista, Nepalista ja Sri Lankasta muuttaneiden määrät ovat lisääntyneet voimakkaasti kansainvälisen opiskelun kasvun myötä.
Kehitys kiihtyy lähitulevaisuudessa
Ennusteiden mukaan kehitys voimistuu tulevina vuosikymmeninä. Syyskuussa julkaistun Uudenmaan vieraskielisen väestön ennusteen mukaan maakunnassa voisi asua noin 674 000 vieraskielistä vuonna 2045, kun vuoden 2024 lopussa heitä oli noin 339 500.
Vuoteen 2035 mennessä vieraskielisten osuuden arvioidaan nousevan noin neljännekseen Uudenmaan väestöstä. Valtaosan kasvusta ennustetaan kohdistuvan pääkaupunkiseudulle.
Myös Saukkonen arvioi, että ulkomaalaistaustaisten osuus kasvaa pääkaupunkiseudulla edelleen. Hänen mukaansa joillakin alueilla osuus voi nousta lähitulevaisuudessa hyvin suureksi, mikä korostaa sekä eriytymiseen liittyviä haasteita että kaupunkipolitiikan mahdollisuuksia vaikuttaa kehitykseen.
– Pääkaupunkiseudun väestökehitys on vielä siinä vaiheessa, jossa asioiden etenemiseen ja ilmiöiden toisiinsa kytkeytymiseen voidaan vaikuttaa.
LUE MYÖS:
Vantaan väestömuutos on ollut Euroopan nopeimpia – näkyy jo asuntomarkkinoilla
Uudellamaalla voi asua 674000 vieraskielistä vuonna 2045