Uudellamaalla asuvan vieraskielisen väestön määrä voi lähes kaksinkertaistua nykyisestä vuoteen 2045 mennessä, kertoo Uudenmaan maakunnan uusi väestöennuste.
Vuoden 2024 lopussa Uudellamaalla asui noin 339 500 vieraskielistä. Ennusteen mukaan määrä kasvaisi noin 674 000 vuoteen 2045 mennessä.
Ennuste on laadittu pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Uudenmaan liiton väestöasiantuntijoiden yhteistyönä.
Uudellamaalla asui vuoden 2024 lopussa 56 prosenttia koko Suomen vieraskielisestä väestöstä. Maakunnan asukkaista noin 19 prosenttia oli vieraskielisiä. Vuoteen 2035 mennessä osuuden arvioidaan kasvavan noin 25 prosenttiin.
Kasvu keskittyy pääkaupunkiseudulle
Vieraskielisen väestön ennustetaan kasvavan Uudellamaalla noin 15 000 henkilöllä vuodessa vuosina 2025–2029 ja tämän jälkeen noin 16 000 henkilöllä vuosittain.
Valtaosa kasvusta kohdistuu pääkaupunkiseudulle. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asui jo vuonna 2024 noin 86 prosenttia koko Uudenmaan vieraskielisestä väestöstä.
Vuonna 2035 vieraskielisiä arvioidaan olevan Helsingissä noin 191 000, Espoossa 131 000 ja Vantaalla 116 000. Vuoteen 2045 mennessä määrän ennustetaan kasvavan Helsingissä noin 238 000, Espoossa 181 000 ja Vantaalla 158 000.
Kasvu on ennusteen mukaan nopeinta Espoossa ja Vantaalla. Vielä vuonna 2020 Helsingissä asui enemmän vieraskielisiä kuin Espoossa ja Vantaalla yhteensä. Vuonna 2035 Espoon ja Vantaan yhteenlaskettu vieraskielinen väestö olisi jo lähes kolmanneksen Helsingin määrää suurempi.
Samalla Suomessa syntyneiden osuus vieraskielisestä väestöstä kasvaa. Pääkaupunkiseudun vieraskielisistä noin 24 prosentin arvioidaan olevan Suomessa syntyneitä vuonna 2045. Vuonna 2024 osuus oli 18 prosenttia.
Työikäisten ja ikääntyneiden määrä kasvaa
Vieraskielisen väestön määrä kasvaa ennusteen mukaan kaikissa ikäryhmissä. Suhteellisesti voimakkainta kasvu olisi työikäisissä ja ikääntyneissä.
Työikäisten vieraskielisten määrän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2045 mennessä. Vieraskielisten eläkeikäisten määrä puolestaan voi kasvaa lähes viisinkertaiseksi.
Vieraskielinen väestö säilyisi tästä huolimatta koko Uudenmaan väestöä nuorempana. Vuonna 2045 vähintään 65-vuotiaiden osuuden arvioidaan olevan vieraskielisestä väestöstä runsaat kymmenen prosenttia. Koko Uudenmaan väestössä osuus olisi Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli kaksinkertainen.
Suurimmat kieliryhmät muodostuisivat vuonna 2045 Lähi-idän ulkopuolisen Aasian, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sekä Venäjän ja muun entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvista.
Ennusteen suurin epävarmuus liittyy muuttoliikkeeseen. Kansainväliseen muuttoon vaikuttavat muun muassa maahanmuuttopolitiikka, turvallisuustilanne, työmarkkinat sekä talouden kehitys Suomessa ja muualla maailmassa.
Ennuste kuvaa mahdollista kehitystä nykyisten tietojen ja oletusten perusteella. Muuttoliikkeen voimakkaat muutokset voivat siksi muuttaa väestökehitystä huomattavasti.