Väestökehitys on Vantaalla poikkeuksellista. Vantaa on suurista kaupungeista ainoa, joka on menettänyt suomen- ja ruotsinkielistä väestöään koko 2020-luvun ajan.
Vuosina 2020–2025 kotimaankielisten nettomuutto oli miinuksella yhteensä noin 10100 henkilöä. Kotimaankielisiä siis muuttaa Vantaalta pois enemmän kuin sisään.
Trendi on jatkunut tänä vuonna, kertoo Vantaan kaupungin tutkija Minna Mänty. Ennakkotiedon mukaan tämän vuoden tammi-heinäkuussa kotimaankielinen väestö on vähentynyt noin 500 henkilöllä ja vieraskielisten määrä on kasvanut noin 1100 henkilöllä.
Samalla viime vuonna myös Vantaan väestönkasvu painui historiallisen alhaiseksi, ja tämän vuoden kehitys näyttää Männyn mukaan jopa viime vuotta heikommalta.
Vantaa saa muuttovoittoa vieraskielisistä sekä kotimaasta että ulkomailta. Esimerkiksi Helsinki saa kuitenkin muuttovoittoa maahanmuuttajataustaisten lisäksi myös suomenkielisistä.
Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timosella on asiaan selkeä mielipide. Hänestä on outoa sanoa, että kasvu koostuisi vain vieraskielisistä.
– Miten niin ”vain”, sehän kertoo vetovoimasta. Ihmiset muuttavat vapaasta tahdostaan minne haluavat, kommentoi Timonen Verkkouutisille ja muistuttaa, että noin 40 prosenttia Vantaalle muuttavista vieraskielisistä tulee Suomen sisältä.
Samalla hän myöntää, että kaupungin tavoitteena on, että myös kotimaankielisen väestön määrä kasvaisi.
Asuntojen hintaluisu muita kovempi
Tuoreen väestöennusteen mukaan vuonna 2034 noin 40 prosenttia vantaalaisista on vieraskielisiä, kun tällä hetkellä osuus on kolmannes. Vantaalla kasvun ennustetaan olevan suurinta muun Aasian sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien ryhmissä, joissa molemmissa kasvun arvioidaan olevan yli 10000 henkeä vuoden 2035 loppuun mennessä.
Asuntoluottolaitos Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi, että jos Vantaan kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, vuonna 2040 ollaan lähellä 50 prosenttia.
Hypo on tutkinut, miten vieraskieliset asuvat ja miten heidän osuutensa kasvu muuttaa asuntomarkkinoita.
Vaikutus näkyy Vantaan asuntomarkkinoilla jo nyt.
– Vantaan kehitys on ollut kaikilta osin selvästi heikompaa, kun verrataan muuhun pääkaupunkiseutuun tai Tampereeseen ja Turkuun. Asuntokauppa käy Vantaalla yhä 40 prosenttia heikommin kuin ennen koronaa ja hinnat ovat tulleet huipuista alas 27 prosenttia. Vantaalla on ollut myös eniten laskua vuokratasoissa, Keskinen vertailee.
Keskinen muistuttaa, että vieraskielisten asuntokysyntä kohdistuu ensisijaisesti vuokramarkkinaan ja kerrostaloihin ja tyypillisesti kaupungin reuna-alueille. Perhekoot ovat isompia ja asutaan tiiviimmin.
– Eli todellisuudessa kysyntää on vähemmän asunnoille henkeä kohden, mutta perheasuntoja tarvitaan enemmän.
Erikoinen piirre Vantaan muuttoliikkeessä on myös se, että kun virta vei vuosia Helsingistä Vantaalle, nyt Vantaalta muutetaan Helsinkiin. Taustalla voi olla se, että halutuilla alueilla asuntojen reaalihinnat ovat laskeneet voimakkaimmin, mikä on parantanut mahdollisuuksia toteuttaa asuntotoiveita.
Käykö Vantaalla niin, että joillain alueilla ei omistusasuntomarkkinaa käytännössä ole?
– Nytkin Vantaalla on alueita, joilla omistusasumisaste on alhainen. Nekin, jotka etsivät pientä omistusasuntoa, ovat varovaisia, ja sijoittajien kannalta matematiikka on tällä hetkellä heikko. Tämä kehitys voi jatkua ja syventyä, jolloin se entisestään heikentää omistusasuntokysyntää, Keskinen arvioi.
Hypon mallinnuksen mukaan vuokravaltaisimpia Vantaalla ovat esimerkiksi Jokiniemi, jossa omistusasumisen osuus on noin kolmasosa. Tikkurilassakin alle puolet asuu omistusasunnoissa, Keskinen huomauttaa.
”Virheistä on opittu”
Keskisen mielestä ulkomaalaistaustaisten perustavanlaatuista vaikutusta Vantaan ja koko pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoihin ei ehkä täysin ymmärretä, mutta toisaalta asiaa ei pidä paisutellakaan. Esimerkiksi itäeurooppalaisissa kieliryhmissä on tyypillistä, että ajan myötä siirrytään omistusasumiseen.
Keskinen uskoo, että myös Vantaalla asuntojen hinnat kääntyvät nousuun, kun suhdanne elpyy ja asuntojen ylitarjonta sulaa.
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen näkee, että Vantaan tuleva pikaraitiotie sekä uudet asuinalueet muun muassa Fazerilassa, Seutulassa sekä Tikkurilan jokivarressa tasapainottavat väestökehitystä. Rakentamisen kuumina vuosina tehtiin myös virheitä alueiden suunnittelussa. Niistä on kaupunginjohtajan mukaan nyt opittu.
Vantaa selvittää tutkimuksella poismuuttaneiden suomenkielisten lähdön syitä. Vantaalta muutetaan esimerkiksi paljon Tuusulaan, jossa on runsaasti omakotitonttitarjontaa ja lyhyt matka lentokentän työssäkäyntialueelle.
Pääkaupunkiseudulla asuu jo yhteensä 300 000 muunkielistä, joten heidän asumisvalinnoillaan on merkitystä asuntomarkkinoille, toteaa Timonen.
Suomessa on tyypillisesti ajateltu, että segregaatiota ehkäistään siten, että vuokratalovaltaisille, sosioekonomisesti heikommille alueille rakennetaan omistusasuntoja.
– Sen keskustelun aika on ohi. Se ei ole niin yksinkertaista, mikä Ruotsissa ja Tanskassakin tiedetään, Timonen kuittaa.
– Tärkeämpää on, että alueen yleistä siisteyttä ja turvallisuutta ylläpidetään. Hyvin varovainen on oltava, ettei ruoki negatiivista kehitystä, jossa ympäristön laatu heikkenee, väkeä muuttaa pois, palvelut heikkenevät. On huolehdittava päiväkodeista, kouluista, liikenneyhteyksistä, harrastuksista. Ja jos joku muuttaa pois, se millainen perhe muuttaa tilalle, kertoo siitä mihin suuntaan ollaan menossa. Näin alueiden eriytymistä pystytään estämään tai ainakin jarruttamaan.
Asumistoiveet samankaltaisia taustasta riippumatta
Oma asunto edustaa edelleen suomalaisille keskimäärin merkittävintä varallisuutta. Timosen mukaan olisikin tärkeä pohtia juurtumisen ja kotoutumisen kannalta, miten vieraskielisiä saataisiin omistusasumisen polulle.
– Tutkimusten mukaan heidän asumismieltymyksensä ovat varsin samankaltaisia kantaväestön kanssa.
Omistusasumiseen voi kuitenkin liittyä käytännön esteitä. Konservatiivinen muslimi ei välttämättä halua asuntolainaa korkokiellon vuoksi.
– Suomessa lain mukaan korko pitää ilmoittaa erikseen, mutta kaikissa EU-maissa ei ole näin, vaan korko voi olla vaihtuva vuosimaksu. Toinen asia on se, mikä kelpaa vakuudeksi. Jos on talo Delhissä, niin kelpaako se vakuudeksi asuntoon Suomessa ja miten, havainnollistaa Timonen.
Muiden kaupunkien väestökehitys seuraa
Timonen korostaa, että koko Suomen väestönkasvu perustuu tällä hetkellä maahanmuuttoon. Kehitys Vantaalla on kuitenkin ollut poikkeavan nopeaa, ehkä koko Euroopan nopeinta. Vieraskielisen väestön määrä on seitsenkertaistunut 20 vuodessa.
– Että jos kaikki ei ihan vielä toimi tai kaikkea ei ole ymmärretty, ei pidä liikaa ruoskia itseään, kaupunginjohtaja tuumii.
Vieraskielisistäkin suuri enemmistö käy töissä ja on tavallisia palkansaajia, Timonen muistuttaa. Vantaan suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja arabia. Myös ukrainankielinen vähemmistö on merkittävä.
Olennaista on, miten muuttaja pääsee kiinni työelämään ja yhteiskuntaan.
– Vantaalla me emme ajattele, että kotouttaminen on erityinen toimi, vaan sitä tapahtuu kaikkialla. Kouluissa yli 35 prosenttia lapsista on ulkomaalaistaustaisia, Timonen sanoo.
Hänen mukaansa Vantaa on aivan tavallinen ja turvallinen suomalainen kaupunki, ei ”dystopia tai painajainen”.
– Mutta totta kai halutaan, että maahanmuuton rakenne on meille hyvä.
– Kaikissa Suomen suurissa kaupungeissa tulee olemaan huomattava osuus vieraskielisiä. Ja minun kysymykseni on, että entä sitten?
Eikö kaupunginjohtajaa huoleta esimerkiksi veropohja? Vantaan velka paisuu, pitää säästää ja sopeuttaa.
Perussuomalaisia lähellä oleva ajatuspaja Suomen Perusta on laskenut, että ulkomaalaistaustaiset maksavat Vantaalla keskimäärin noin puolet vähemmän kuntaveroa henkilöä kohden verrattuna kantasuomalaisiin.
Timosen mukaan ei pidä automaattisesti olettaa, että vieraskielisellä on heikommat tulot. On myös ryhmiä, joilla on paremmat tulot ja vieraskielisten ikärakenne on paljon parempi kuin vanhenevalla kantasuomalaisella väestöllä.
– Mutta totta kai veropohja huolettaa. Se liittyy muuttoliikkeeseen, mutta ennen kaikkea työllisyyteen ja elinvoimakehitykseen sekä sosioekonomiseen asukasrakenteeseen.
Hahmoton ilmiö
Timosesta on huono merkki, että yhteiskuntaan on syntymässä hyvin matalapalkkaisia maahanmuuttajataustaisia ryhmiä esimerkiksi alustatalouteen, joilla ei ole polkua parempaan. Tämä ei voi olla se, mitä halutaan.
Hänellä on sanottavaa myös hallituksen maahanmuuttopolitiikasta.
– Suomella ei ole tällä hetkellä toimivaa maahanmuuton strategiaa. Keiden halutaan tänne muuttavan ja miten juuri heidät tavoitetaan. Tämän pitäisi olla valtion tasolla mietittynä. Sen sijaan maahanmuuttoa käsitellään hahmottomana ilmiönä.
Humanitaarinen maahanmuutto on lopulta vain pieni virta, Timonen painottaa. Keskustelusta se joskus haukkaa leijonanosan.
Kotoutumisessa eri viranomaisten toimet pitäisi kunnissa sovittaa paremmin keskenään. Samalla on varmistettava, ettei kasvavan toisen polven maahanmuuttajataustaisen väestön koulutuksen ja työllistymisen tiellä ole rakenteellisia esteitä.
Hän pitää erittäin ei-toivottavana sitä, että vantaalaislukiolaisista selvästi harvempi jatkaa korkeakouluun, vaikka todistus olisi samantasoinen kuin muualla asuvalla.
Suomesta puuttuu Timosen mukaan yhä tuloksellinen kotoutumisen järjestelmä, jossa kielitaito, koulutus ja työ nivoutuvat yhteen.
LUE MYÖS:
”Todella viheliäinen tilanne” – Vantaa ei salli uutta yksiöbuumia
