Kymenlaaksossa, Lapissa ja Satakunnassa kunta-alan ja hyvinvointialueiden työntekijät ovat muuta maata suuremmassa vaarassa päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle, ilmenee työeläkevakuuttaja Kevan tuoreesta ennusteesta.
Kymenlaaksossa työntekijöillä on 3,5 prosentin riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavien kolmen vuoden aikana. Lapissa ja Satakunnassa osuus on 3,2 prosenttia.
Korkeaa riskiä selittävät muun muassa henkilöstön korkea keski-ikä, runsaat sairauspoissaolot ja kuormittavien ammattien yleisyys. Alueita yhdistää myös perinteinen teollisuusvaltaisuus ja se, että niissä tehdään paljon fyysisesti raskasta työtä.
Matalin riski on Uudellamaalla, 2,5 prosenttia. Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa osuus on 2,7 prosenttia.
Koko maassa keskimäärin 2,8 prosentilla kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstöstä on riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle kolmen vuoden sisällä. Se tarkoittaisi lähes 15 000 alkavaa täyttä tai osittaista työkyvyttömyyseläkettä. Aloilla työskentelee yhteensä noin 527 000 ihmistä.
Korkean riskin maakunnissa henkilöstö on Kevan mukaan keskimääräistä vanhempaa ja sairauspoissaoloja kertyy enemmän. Erityisesti pitkät, yli 30 päivän sairauspoissaolot ovat yhteydessä kohonneeseen työkyvyttömyysriskiin.
Vuonna 2025 sairauspoissaolopäiviä kertyi työntekijää kohden eniten Kymenlaaksossa ja Keski-Pohjanmaalla. Pitkittyneitä sairauspoissaoloja oli puolestaan eniten Kymenlaaksossa ja Lapissa.
Satakunta nousi hiljattain esiin myös aivan toisenlaisessa aluevertailussa. Silloinkaan tulos ei ollut mairitteleva. Kuntarahoituksen syyskuussa julkaisemassa onnellisuuskyselyssä satakuntalaiset olivat vähiten tyytyväisiä elämäänsä. Kaupunkivertailussa Pori oli Suomen onnettomin kaupunki.
Riski kasvaa voimakkaasti iän myötä
Työkyvyttömyysriskissä on suuria eroja myös ammattien välillä. Lääkäreillä riski on 1,2 prosenttia ja luokanopettajilla 1,4 prosenttia. Sairaala- ja laitosapulaisilla se kohoaa 5,3 prosenttiin ja siivous- ja keittiötyöntekijöillä 4,5 prosenttiin.
Ikä kasvattaa riskiä jyrkästi. Alle 35-vuotiailla kolmen vuoden riski on keskimäärin 0,4 prosenttia, 50–54-vuotiailla 3,3 prosenttia ja tätä vanhemmilla noin 7,2 prosenttia. Yli 55-vuotiaista hammashoitajista, lähihoitajista sekä sairaala- ja laitosapulaisista jo noin joka kymmenes kuuluu Kevan mukaan työkyvyttömyyseläkeriskin piiriin.
Koko maan tasolla riski on kasvanut viime vuodesta. Vuoden 2025 ennusteessa osuus oli 2,6 prosenttia, nyt 2,8 prosenttia. Keva selittää nousua etenkin vanhempien ikäryhmien pitkittyneiden sairauspoissaolojen lisääntymisellä ja henkilöstön ikääntymisellä.