Tässä on Suomen onnettomin kaupunki – tutkija yllättyi tuloksesta

Pori on Suomen onnettomin kaupunki. Asia ilmenee Kuntarahoituksen tuoreesta onnellisuustutkimuksesta, jonka mukaan porilaiset ovat kaupunkilaisista kaikkein tyytymättömimpiä elämäänsä.

Maakuntakohtaisessa vertailussa onnettomimmat ihmiset osuvat samalle alueelle, sillä Satakunnassa tyytyväisyys omaan elämään oli kaikkein heikointa.

Tulos yllätti aluetutkija Timo Aron. Hän huomauttaa, että vielä vuonna 2014 tehdyssä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa Satakunta sekä sen suurimmat kaupungit Pori ja Rauma olivat onnellisuudessa vertailun kärjessä.

– Tämä tulos poikkeaa täysin niistä tuloksista, Aro sanoo Verkkouutisille.

Kuntarahoituksen tutkimuksessa Satakunnan keskiarvoksi tuli 6,94 asteikolla 1–10. Kanta-Hämeessä keskiarvo oli 7,34 ja Pohjois-Pohjanmaalla 7,35. Koko maan keskiarvo oli 7,51.

Tulosten perusteella seuraavaksi onnettomimmat maakunnat ovat Satakunnan jälkeen siis Kanta-Häme ja Pohjois-Pohjanmaa. Aro huomauttaa, että nämä alueet poikkeavat toisistaan huomattavasti. Yhteistä selitystä niiden sijoittumiselle vertailun häntäpäähän on siksi vaikea löytää.

Erityisen ristiriitaisena Aro pitää Satakunnan tulosta suhteessa maakunnan taloudelliseen kehitykseen.

– Itse asiassa kovan kilpailukyvyn mittareilla Satakunta on kivunnut kärkimaakuntien joukkoon muun muassa BKT-luvuilla, vientiluvuilla, työllisyyskehityksessä ja investointien määrässä. Siksi Satakunnan ja Porin tulos ei oikein vastaa todellisuutta, hän pohtii.

Porin maine on valmiiksi heikko

Porin tulos erottuu tyytymättömyydessä vielä Satakuntaakin selvemmin.

Porilaiset arvioivat tyytyväisyytensä omaan elämäänsä keskimäärin arvosanalla 6,43. Se oli kaupunkivertailun heikoin tulos. Seuraavina tulivat Kajaani 7,05:llä, Rovaniemi 7,17:llä ja Lahti 7,19:llä.

Aro pitää neljän kaupungin sijoittumista kiinnostavana, sillä niiden viime vuosien kehitys ei hänen mukaansa anna aihetta odottaa erityisen heikkoa elämäntyytyväisyyttä.

– Kaikki neljä kaupunkia ovat esimerkkejä keskisuurista kaupungeista, joiden yleinen kehitys on ollut hyvällä uralla viime vuosien aikana. Voisi kuvitella, että hyvä kehitysura olisi heijastunut tai korreloinut enemmän tyytyväisyyteen.

Porilla on kuitenkin jo ennestään heikko maine.

Reputation and Trust Analyticsin Vetovoima ja pitovoima 2026 -tutkimuksessa Pori kuului Suomen kymmenen suurimman kaupungin huonomaineisimpiin. Kaupungin maine myös heikkeni edellisvuodesta.

Poriin on pitkään liitetty kielteisiä mielikuvia kehityksen kelkasta jääneenä vanhana teollisuuskaupunkina. Julkisessa keskustelussa kaupunkiin on yhdistetty myös mielikuvia väkivaltaisesta kaupungista.

Väkivaltaisen kaupungin maine ei ole syntynyt tyhjästä. Pori oli viime vuosituhannen puolella pitkään väkivaltatilastojen kärkipäässä. Tilastokeskuksen tuoreissa, väkilukuun suhteutetuissa rikostilastoissa Pori ei kuitenkaan enää erotu samalla tavalla muusta maasta. Vanha maine elää silti sitkeästi.

Stereotypiat eivät rajoitu itse kaupunkiin. Myös porilaisiin on liitetty mielikuvia juroina, töksäyttelevinä ja vaikeasti lähestyttävinä ihmisinä. Populaarikulttuurin kärjistyksissä porilainen on esitetty vähäpuheisena ja töksäyttelevänä hahmona, joka suhtautuu erilaisiin ihmisiin epäluuloisesti ja uhkaa herkästi väkivallalla. Näistä mielikuvista on vuosien varrella tehty myös sketsejä ja huumorihahmoja.

Oma lukunsa on Porin murre. Ilta-Sanomien tekemässä kyselyssä moni vastaaja kuvasi sitä rumaksi ja jopa aggressiivisen kuuloiseksi. Myös murre ja aggressiiviseksi mielletty puhetapa ovat näin osaltaan ruokkinut Porista ja porilaisista syntyneitä kielteisiä mielikuvia.

Lahti sai maineen ”huumepääkaupunkina”

Pori ei ole ainoa suomalainen kaupunki, johon liitetään runsaasti kielteisiä mielikuvia. Kuntarahoituksen onnellisuustutkimuksen häntäpäässä oleva Lahti on saanut kyseenalaisen maineen Suomen ”huumepääkaupunkina”.

Maine juontaa etenkin 2010-luvulle, jolloin kaupungin jätevesistä mitattiin runsaasti amfetamiinin ja muiden huumeiden jäämiä. Poliisi on kuvannut Lahtea myös tärkeäksi huumeiden kauttakulku- ja jakelupaikaksi. Huumepääkaupungin leima ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Tilastokeskuksen tuoreissa rikostilastoissa Lahti ei erotu väkilukuun suhteutetuissa huumausainerikoksissa suurten kaupunkien selvänä ykkösenä.

Aro ei pidäkään Porin ja Lahden vanhaa mainekuvaa hyvänä kuvauksena tämän päivän tilanteesta.

– Pori ja Lahti ovat vahvan teollisen perustan kaupunkeja, jotka ovat käyneet läpi radikaaleja rakennemuutoksia, mutta ne ovat kyenneet uusiutumaan.

Molemmat kaupungit ovat Aron mukaan panostaneet myös korkeakoulutukseen. Lahdesta on tullut yliopistokaupunki, kun taas Porissa toimii ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus.

Porin kohdalla on huomattava, että kaupungissa korkeakoulutusta alettiin järjestää huomattavasti myöhemmin kuin monissa muissa maakuntakeskuksissa.

Kaupunkien heikolla maineella ja koetulla ilmapiirillä voi kuitenkin olla vaikutuksia paikallisten tyytyväisyydenkokemukseen.

– Ehkä vanhoille teollisuuskaupungeille on ominaista tietynlainen sisäänpäin kääntynyt kriittisyys ja henkselien paukuttelun välttely, Aro pohtii.

Rakennemuutos ja muuttotappio voivat vaikuttaa ilmapiiriin

Porin kaltaisten vanhojen teollisuuskaupunkien taustalla on vuosikymmeniä jatkunut rakennemuutos. Esimerkiksi Pori oli Suomessa aikanaan merkittävä teollisuuskaupunki. Rakennemuutoksen myötä monet suuret tehtaat ovat siirtäneet tuotantoaan muualle, mikä on näkynyt kaupungin korkeina työttömyyslukuina.

Porin työttömyys on edelleen korkea: heinäkuun lopussa kaupungin työttömyysaste oli 15,2 prosenttia, mikä oli koko Satakunnan korkein.

Aro pitää mahdollisena, että rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät edelleen ihmisten suhtautumisessa oman alueensa kehitykseen.

– Rakennemuutokset ovat varmasti vaikuttaneet epäilevään asenneilmapiiriin. Molemmat kaupungit [Pori ja Lahti] kokevat identiteetissään, että heidät on jätetty yksin selviytymään rakennemuutoksista.

Hänen mukaansa epäilevät asenteet eivät ole syntyneet tyhjästä. Aron mukaan valtio ja kansallinen politiikka ovat tunnistaneet huonosti teolliseen perustaan nojaavien kaupunkien erityisiä haasteita.

Varsinkin Pori on kärsinyt pitkällä aikavälillä muuttotappiosta. Etenkin nuoret ja korkeakoulutetut muuttavat kaupungista pois. Yhdeksi merkittäväksi syyksi on arvioitu rajallisia opiskelumahdollisuuksia ja oman yliopiston puuttumista. Pori ei ole myöskään onnistunut houkuttelemaan asukkaita muualta Suomesta samalla tavalla kuin monet kasvukeskukset.

Näillä tekijöillä voi olla vaikutusta siihen, miksi osa porilaisista kokee tyytymättömyyttä kaupungissa elämiseen.

– Yleisesti on selvää, että pitkään jatkuneet muuttotappiot vaikuttavat ilmapiiriin, Aro arvioi.

Aro kuitenkin huomauttaa, ettei tämänhetkistä kehitystä voi kuvata yksioikoisesti muuttotappiolla. Hänen mukaansa nuorten poismuuton tai väestön ikääntymisen vaikutuksista ei voida Kuntarahoituksen tutkimuksen perusteella tehdä päätelmiä senkään takia, että tuloksissa ei ole tietoa vastaajien ikäjakaumasta.

Onko Porissa niin ankeaa kuin tulos antaa ymmärtää?

Kuntarahoituksen tutkimuksen tuloksiin liittyy kuitenkin merkittävä varaus. Osa kaupunki- ja maakuntakohtaisista tuloksista on merkitty suuntaa-antaviksi pienten vastaajamäärien vuoksi.

Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 2 038 suomalaista kaikista Manner-Suomen 18 maakunnasta. Koko aineiston virhemarginaali on enimmillään noin 2,2 prosenttiyksikköä.

Aro ei siksi hyväksy johtopäätöstä, jonka mukaan porilaisia tai satakuntalaisia voitaisiin yhden tutkimuksen perusteella pitää yksiselitteisesti Suomen tyytymättömimpinä ihmisinä.

– Ei missään tapauksessa! Asia ei ole näin mustavalkoinen. Tulokset ovat myös suorassa ristiriidassa aiempien vastaavien kyselyiden kanssa, Aro katsoo.

LUE MYÖS:
Vanhat teollisuuskaupungit eriytyvät – miksi Vaasa kasvaa, mutta Pori ei?

Suomi jakautuu vauhdilla itään ja länteen – Tämä ratkaisee voittajat ja häviäjät