Satakunnassa asuvat ihmiset ovat tyytymättömimpiä elämäänsä, ilmenee Kuntarahoituksen tuoreesta onnellisuustutkimuksesta.
Maakunnan keskiarvoksi tuli 6,94 asteikolla 1–10. Ero seuraaviin maakuntiin oli selvä. Kanta-Hämeessä keskiarvo oli 7,34 ja Pohjois-Pohjanmaalla 7,35.
Satakunnassa annettiin myös eniten kaikkein heikoimpia arvioita. Yhdeksän prosenttia vastaajista arvioi tyytyväisyytensä omaan elämäänsä vain 1–3 arvoiseksi. Keski-Suomessa vastaava osuus oli kahdeksan ja Pohjois-Karjalassa seitsemän prosenttia.
Koko maassa suomalaiset arvioivat tyytyväisyytensä elämäänsä keskimäärin arvosanalla 7,51. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista antoi arvosanan 8–10.
Maakuntien kärkeen nousi Etelä-Pohjanmaa keskiarvolla 7,67. Seuraavina olivat Pohjois-Savo 7,63 ja Pirkanmaa 7,60.
Pori erottuu kaupunkivertailussa
Myös kaupunkien vertailussa heikoin tulos tuli Satakunnasta. Kaikkein tyytymättömimmät kaupunkilaiset asuvat Porissa. Porilaisten keskimääräinen arvio omasta elämästään oli 6,43.
Se oli selvästi alempi kuin muissa tutkimuksessa vertailuissa kaupungeissa. Kajaanissa keskiarvo oli 7,05, Rovaniemellä 7,17 ja Lahdessa 7,19.
Kaupunkien korkein keskiarvo mitattiin Espoossa, jossa vastaajat antoivat elämäntyytyväisyydelleen keskimäärin arvosanan 7,81. Kuopiossa luku oli 7,76 ja Kauniaisissa 7,60.
Tutkimuksessa ei selvitetty, miksi juuri Porissa asuvat arvioivat tyytyväisyytensä muita heikommaksi. Kaupungissa on kuitenkin viime vuosina ollut esillä useita hyvinvointiin liittyviä haasteita.
Porin työttömyysaste oli heinäkuussa 15,2 prosenttia. Työttömyysaste oli koko maakunnan korkein.
Kaupunki on kärsinyt lisäksi muuttotappiosta etenkin nuorten joukossa. Porin oman asuntopoliittisen ohjelman mukaan kaupunki on menettänyt väestöä etenkin 25–34-vuotiaissa ja korkeakoulutetuissa. Nuorten poismuuton yhtenä syynä on pidetty kaupungin heikkoa työ- ja koulutustarjontaa sekä oman yliopiston puuttumista.
Porin ja useiden muiden kaupunkien tulokset ovat kuitenkin suuntaa-antavia. Myös osa maakuntakohtaisista tuloksista on merkitty sellaisiksi pienten vastaajamäärien vuoksi.
Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 2 038 suomalaista kaikista Manner-Suomen 18 maakunnasta. Koko aineiston virhemarginaali on enimmillään noin 2,2 prosenttiyksikköä.
Kyselyssä mukailtiin YK:n onnellisuusraportissa käytettyä peruskysymystä. Onnellisuutta mitattiin sen perusteella, kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat omaan elämäänsä.
– Suomi on ollut YK:n onnellisuusraportin kärkisijalla jo yhdeksän vuotta peräkkäin, mutta kansainvälinen vertailu ei ole paljastanut, miten onnellisuus jakautuu Suomen sisällä, onnellisuustutkija Jennifer De Paola sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa tutkimus antaa ensimmäisen yleiskuvan suomalaisten elämäntyytyväisyyden alueellisista eroista.
Vapaus, terveys ja turvallisuus ovat suomalaisille tärkeimpiä
Kyselyssä selvitettiin myös, millaisia asioita suomalaiset pitävät oman onnellisuutensa kannalta tärkeinä. Kärkeen nousivat vapaus tehdä omia valintoja, terveys ja turvallisuuden tunne. Ne olivat erittäin tai melko tärkeitä lähes kaikille vastaajille.
Luontoa piti oman onnellisuutensa kannalta erittäin tai melko tärkeänä 93 prosenttia suomalaisista.
Vastaajilta kysyttiin myös, miksi Suomi on menestynyt niin hyvin YK:n kansainvälisessä onnellisuusvertailussa. Yli puolet uskoi syyksi sen, että suomalaiset ovat vähään tyytyväisiä. Kolmasosa katsoi asioiden olevan Suomessa poikkeuksellisen hyvin.
Tutkimuksen toteutti Norstat Finland Kuntarahoituksen toimeksiannosta heinä–elokuussa 2026.
LUE MYÖS:
Vanhat teollisuuskaupungit eriytyvät – miksi Vaasa kasvaa, mutta Pori ei?