Verkkouutiset

Talvisodan muistomerkki Kasarmitorilla Helsingissä. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Näidenkään vuoksi Ukraina ei usko Venäjään – 400 rikkomusta

Moskova ei ole rauhansopimuskumppanina maailman luotettavimmasta päästä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi selvitti 15. marraskuuta 2023 afrikkalaisten medioiden edustajille, miksi Ukrainalla ei ole varaa aselepoon Venäjän kanssa Venäjän ehdoilla. Jos Ukraina ei saa vapautettua kaikkia Venäjän miehittämiä alueitaan, tuloksena voi olla vain jäätynyt konflikti, jonka Venäjä sytyttää uudelleen tulevaisuudessa.

Sota voi Zelenskyin mukaan loppua vain, jos Venäjä luopuu kaikista aluevaatimuksistaan Ukrainassa. Pysyvää rauhaa Venäjän kanssa on kuitenkin senkin jälkeen vaikea saavuttaa, koska Venäjä ei noudata sopimuksia. Zelenskyin laskelmien mukaan sodan alusta lähtien vuonna 2014 Venäjä on rikkonut noin 400:aa kansainvälistä sopimusta.

Ukraina ei ole ainoa osapuoli, joka on kärsinyt Moskovan epäluotettavuudesta. Viimeisen 100 vuoden ajalta voidaan mainita viisi esimerkkiä, joissa Kreml on avoimesti ja selvästi rikkonut rauhansopimuksiaan. Niissä on lisäperusteita sille, miksi Kiova epäilee Venäjän aloitteita rauhanneuvotteluille.

Tammikuussa 1932 Neuvostoliitto allekirjoitti hyökkäämättömyyssopimuksen Suomen kanssa. Sen oli määrä lopettaa sotilaallisten konfliktien sarja maiden välillä ja vahvistaa Tarton rauhan rajan loukkaamattomuus. Vuonna 1934 sopimusta jatkettiin vuoden 1945 loppuun asti. Marraskuun 30. päivänä 1939 Venäjä hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta, mistä seurasi talvisota.

Heinäkuussa 1932 Neuvostoliitto allekirjoitti Puolan kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen, jolla vahvistettiin vuoden 1921 Riian rauhan raja ja ehdot. Syyskuun 17. päivänä 1939, kun Puola taisteli maahan hyökännyttä Saksaa vastaan, Neuvostoliitto hyökkäsi myös Puolaan ja silloinkin ilman sodanjulistusta.

Vain kaksi kuukautta ennen Saksan hyökkäystä maahan Neuvostoliitto allekirjoitti huhtikuussa 1941 tärkeän hyökkäämättömyyssopimuksen Japanin kanssa. Pienehköjen rajaselkkausten sarjan jälkeen maat olivat käyneet neljän kuukauden sodan vuonna 1939. Viisivuotisen sopimuksen oli määrä turvata kummankin maan selusta kasvavia jännitteitä vastaan Euroopassa ja Tyynellämerellä. Samana päivänä, kun USA pudotti atomipommin Nagasakiin elokuussa 1945, Neuvostoliitto hyökkäsi Japania vastaan, joka antautui jo muutaman päivän päästä.

Elokuussa 1996 Neuvostoliiton perillinen Venäjä solmi Itškerian tšetšeenitasavallan kanssa Hasavjurtin välirauhansopimuksen, joka päätti ensimmäisen Tšetšenian sodan. Varsinainen rauhansopimus allekirjoitettiin toukokuussa 1997. Siinä julistettiin hallintojen väliset tasavertaiset suhteet ja luvattiin ikuisiksi ajoiksi luopua voimankäytöstä kiistanalaisten asioiden ratkaisemiseksi.

Käytettyään tekosyynä Venäjällä syyskuussa 1999 tapahtuneita kerrostaloräjähdyksiä Venäjä hyökkäsi Tšetšeniaan. Hyökkäyssuunnitelmia oli kuitenkin tehty jo puoli vuotta ennen miehityksen alkua. Sota kesti vuosikymmenen ja varmisti Venäjän hallinnon alueelle.

Georgian kahdeksanpäiväinen sota elokuussa 2008 päättyi Ranskan presidentin välityksellä neuvoteltuun tulitaukoon Venäjän ja Georgian välillä. Venäjä alkoi kuitenkin lähes välittömästi rikkoa tulitaukosopimuksen ehtoja viivyttämällä vetäytymistään Georgian Gorista, tunnustamalla Georgialle kuuluvien Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyydet ja ilmoittamalla päättävänsä itse sotilaallisesta läsnäolostaan niiden alueilla.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta ,

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)