Venäjä on maailman kolmanneksi suurin öljyntuottaja, mutta Kreml ei enää pysty toimittamaan öljyä venäläisille huoltoasemille. Eri puolille maata on muodostunut tankkausjonoja, jotka ovat parhaimmillaan jopa 1,5 kilometrin mittaisia.
Yli puolet Venäjän 83 alueesta on tutkija Alexander Kolyandrin mukaan raportoinut syvenevästä polttoainepulasta, joka johtuu Ukrainan yhä tiheämmistä ja tuhoisammista drooni-iskuista jalostamoihin. Se, että Ukraina on kyennyt iskemään jopa Moskovan alueen polttoainehuollon ytimessä sijaitsevaan Kapotnjan jalostamoon on hänen mielestään todiste siitä, että yksikään venäläinen laitos ei enää ole aidosti turvassa.
Vahinkojen tarkkaa laajuutta on vaikea määrittää, sillä Kreml on määrännyt raakaöljyn ja öljyjalosteiden tuotantotilastot salaisiksi, Venäjän talouteen ja politiikkaan yhdysvaltalaisessa Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa erikoistunut Kolyandr toteaa.
Nyt valtiollinen tilastoviranomainen Rosstat on ilmoittanut lopettavansa myös alueelliset erittelyt bensiinin vähittäishinnoista. Polttoainetta riittää edelleen asevoimille, teollisuuden avainaloille ja maataloudelle. Kaikille muille on tarjolla lisääntyvää niukkuutta.
Kriisillä on myös vahva poliittinen ulottuvuus, sillä kesäkuun lopulla julkaistun mielipidekyselyn mukaan 60 prosenttia venäläisistä uskoo taloudellisen tilanteen heikkenevän. Luku on korkein kahteen vuosikymmeneen. Samaan aikaan Venäjän budjettivaje on Kolyandrin mukaan kohonnut noin 60 prosenttia Kremlin määrittämää tavoitetasoa suuremmaksi, eikä edes Iranin sodan aiheuttama öljyn hinnannousu pysty hänen mukaansa pysäyttämään negatiivista kierrettä.
– Polttoainekriisi on Ukrainan strateginen saavutus – ei sodan sivuvaikutus. Vielä äskettäin öljy-yhtiöt pystyivät korjaamaan laitoksiaan riittävän nopeasti välttääkseen koko järjestelmän romahtamisen. Niin ei enää ole, Kolyandr sanoo.
Ukrainan pitkän kantaman iskuissa käyttämien FP-1- ja FP-2-droonien tuotantokapasiteetti kasvaa kovaa vauhtia, ne osuvat kohteisiinsa entistä tarkemmin, ja parhaillaan käydään neuvotteluja yhteistuotannosta suuren saksalaisen puolustusteollisuusyrityksen kanssa.
Vladimir Putinin asema näyttää yhä tukalammalta. Jos venäläisiltä huoltoasemilta ei saa bensiiniä, hallinnon legitimiteetti alkaa olla vaakalaudalla tavalla, jonka vaikutuksia ei voi enää paeta abstraktien talouslukujen taakse. Paineen kasvaessa Putinin on kyettävä kiireesti löytämään edes jonkinlainen ulospääsy kasvojaan menettämättä.
Vielä nyt Putinin hallinto hakee tuttuun tapaansa ratkaisua moukaroimalla yhä kiivaammin ja röyhkeämmin ukrainalaisia siviilikohteita. Kun aika käy vähiin, vaihtoehdoksi saattaa nousta myös mukautuminen sellaisiin rauhanehtoihin, jotka Kreml olisi vielä pari kuukautta aikaisemmin ehdottomasti hylännyt, Kolyandr arvioi.
Niin tuskallista kuin se Putinin henkilökohtaisen arvovallan kannalta onkin, yhä todennäköisemmältä alkaa näyttää, että neuvotteluagendan keskiöön nousee hänen ikiaikaisesti Venäjälle kuuluvaksi julistaman Krimin asema.