Kirkon jäsenmäärä on jo pitkään ollut laskussa, samalla kun kirkollisveron tuotot ovat olleet vuosien ajan nousussa. Yllättävästä kehityskulusta kertoo Maaseudun Tulevaisuus.
Seurakuntien jäsenmäärät ovat laskeneet 2000-luvulla selvästi. Siinä missä vuonna 2000 suomalaisista lähes 90 prosenttia kuului Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, oli osuus vuoden 2025 alussa 62,2 prosenttia. Jäsenkato ei kuitenkaan ole johtanut verotulojen romahtamiseen, vaan päinvastoin kirkollisveron tuotot ovat nousseet viime vuosina selvästi. Kasvu on ollut erityisen suurta juuri 2020-luvulla, ja kirkollisveroa kerätään nykyisin hieman yli miljardi euroa vuodessa.
Valtion veropolitiikka on yksi selitys kehitykselle. Sote-uudistus sekä verotuksen siirtyminen kunnilta valtiolle ovat kasvattaneet kirkollisveron tuottoa, kun verovähennyksiä tehdään entistä enemmän valtionverotuksesta. Lisäksi suuremmat veronmaksajat ovat pysyneet ”melko uskollisesti” kirkon jäseninä, tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä kertoo MT:lle.
Sohlbergin mukaan kirkollisveron tuotot kääntyvät kuitenkin todennäköisesti ensi vuosikymmenenä laskuun suurten ikäluokkien harvetessa.
Valtaosa kirkollisveroista menee kirkon henkilöstökulujen kattamiseen. Henkilöstökulujen osuus kirkon menoista on yli 60 prosenttia.