Moni tekee vaarallisen virheen kattonsa kanssa

Katon viat huomataan usein vasta, kun vauriot ovat ehtineet pitkälle.
Pientaloja Helsingissä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Pientaloja Helsingissä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Kattoremontteihin sekä kattojen huolto- ja korjauspalveluihin erikoistuneen Kattokeskuksen teettämä kyselytutkimus osoittaa puutteita omakotitalojen kattojen ylläpidossa. Valtaosa kyselyyn vastaajista arvioi talonsa katon olevan hyväkuntoinen, vaikka yksi kolmesta vastaajasta ei ole koskaan tarkastanut tai huollattanut kattoaan ammattilaisen toimesta.

Syyskuussa toteutettu kyselytutkimus kartoitti suomalaisten omakotitalojen kattojen kuntoa sekä niiden tarkastuksia ja huoltoa. Suomessa suurin osa omakotitaloista on rakennettu 1960–1980-luvuilla, ja myös kyselyn vastaajista yli 60 prosenttia asuu 1950–1990-luvuilla rakennetuissa taloissa. Lähes puolella vastaajista on yhä alkuperäinen katto.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Katto on yksi omakotitalon tärkeimmistä rakenteista. Se muun muassa suojaa rakennusta, estää kosteusongelmia ja auttaa säästämään lämmityskuluissa. Kyselymme mukaan silti noin viidennes 1970-luvulla tai sitä aiemmin rakennetuista taloista on yhä alkuperäisen katon varassa, vaikka kattoremontti tulisi tehdä kattomateriaalista riippuen 20–50 vuoden välein, kertoo Kattokeskuksen toimitusjohtaja Ensio Haapanen tiedotteessa.

Lähes 70 prosenttia remontoiduista katoista on uusittu viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana. Remonttiin ryhdytään useimmiten katon iän tai ongelmien ennaltaehkäisyn vuoksi.

– Pääasiallinen kattoremonttitarve koskee vanhempia kiinteistöjä, mutta uusissakin taloissa voi joskus olla korjattavaa. Katon remontointia ja huoltoa lykätään usein siihen asti, kunnes ongelmia alkaa ilmetä, jolloin kustannuksetkin voivat moninkertaistua. Kyselyn mukaan moni ei tee tai lykkää kattoremonttia, koska ei koe sitä tarpeelliseksi. Suomalaisilta unohtuu siis helposti, että katto on koko talon tärkein suoja, jatkaa Haapanen.

Valtaosa kyselyyn vastaajista pitää säännöllistä katon huoltoa tärkeänä ja uskoo, että katto tulisi tarkastaa vähintään kerran vuodessa. Vaikka kolme neljästä vastaajasta arvioi kattonsa olevan hyväkuntoinen, vain harva on varmistanut asian ammattilaisen tekemän tarkastuksen avulla.

Poimintoja videosisällöistämme

– Alle puolet vastaajista on teettänyt ammattimaisen tarkastuksen viimeisen viiden vuoden aikana. Reilu 30 prosenttia vastaajista puolestaan ei ole koskaan huollattanut tai tarkastanut kattoaan ammattilaisten toimesta. Osan katon huoltotoimista voi hyvin tehdä itse, kuten esimerkiksi katon vesikatteen vuosihuollon. Perusteellisempi ammattilaisen tekemä huoltotarkastus olisi syytä tehdä vähintään viiden vuoden välein. Säännölliset huollot ja tarkastukset pidentävät katon käyttöikää, sanoo Haapanen.

Kyselyn mukaan vähän yli 80 prosenttia tarkkailee kattonsa kuntoa itsenäisesti. Omatoimisista tarkastuksista suurin osa keskittyy katon ulkoisiin seikkoihin, kuten ränneihin ja sadevesijärjestelmiin sekä kattoturvatuotteisiin.

– On hienoa, että suurin osa omakotitalojen omistajista seuraa kattonsa kuntoa. Kuitenkin vain alle puolet heistä tarkastaa välikaton, vaikka juuri sieltä usein paljastuu mahdolliset ongelmakohdat, muistuttaa Haapanen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kyselytutkimuksen toteutti Kattokeskuksen toimeksiannosta Norstat syyskuussa 2025. Otannan koko oli tuhat vastaajaa ja se koostui omakotitalojen omistajista. Vastaajat edustavat suomalaisia omakotitaloasujia valtakunnallisesti.

LUE MYÖS:
Tunnistatko nämä kuusi merkkiä? Kodissasi voi olla kosteusvaurio

Oletko ostamassa taloa? Tunnista nämä varoitusmerkit

Kansanedustajan mukaan muutos piristää asuntomarkkinoita.
Rakentamisen liikevaihdon supistuminen tarkoittaa noin 2,5 miljardin lovea verotuloihin.
Asumisoikeusasuntojen vajaakäyttö on lisääntynyt. Lakiin halutaan lisää joustoa.
Mainos