”Moni haukkoi henkeä” – Tähän veronmaksajien rahaa uppoaa Suomessa

Veronkiristyksillä ei korjata julkisen talouden rakenteellista ongelmaa, kansanedustaja sanoo.
Julkiset menot ovat liian suuret, ministeriö arvioi. / LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Julkiset menot ovat liian suuret, ministeriö arvioi. / LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Julkiset menot ovat liian suuret, ministeriö arvioi. / LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Julkiset menot ovat liian suuret, ministeriö arvioi. / LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Kokoomuksen kansanedustaja Susanne Päivärinnan mukaan Suomen ongelma ei ole verojen vähyys, vaan liian suuret julkiset menot, jotka ovat lähes 60 prosenttia suhteessa BKT:hen.

– Ruotsikin pärjää paljon vähemmällä. Menot ovat ylittäneet tulot jo vuodesta 2009 lähtien. Sen myötä Suomi on velkaantunut voimakkaasti ja pian peräti viiden miljardin korkomenot kiihdyttävät velkaantumista entisestään, Päivärinta kirjoittaa Facebookissa.

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi maanantaina julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen, joissa käydään läpi mahdollisuuksia vahvistaa Suomen julkista taloutta. Ministeriön viesti lähtötilanteesta on suora: julkiset menot ovat liian suuret.

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä sopi helmikuussa alustavasta tavoitteesta, jonka mukaan julkista taloutta pitäisi vahvistaa noin 8–11 miljardilla eurolla seuraavan vaalikauden aikana.

VM:n mukaan summa on niin suuri, ettei mitään julkisen sektorin osa-aluetta voida sulkea kokonaan tarkastelun ulkopuolelle.

Tarkastelu koskee valtionhallinnon lisäksi hyvinvointialueita, kuntia ja sosiaaliturvarahastoja. Meno- ja rakennekartoituksessa vaihtoehdot ulottuvat pienemmistä muutoksista aina joidenkin tehtävien, rahoituksen tai etuuksien lopettamiseen.

Susanne Päivärinta kehottaa puolueita ja äänestäjiä valitsemaan ne kohteet, joista pitää säästää. Hänen mukaansa on selvää, etteivät leikkaukset lopu tähän.

Video

– Noin tuhat sivua. Moni haukkoi henkeä. Valtiovarainministeriön koonnista selviää, mihin kaikkeen veronmaksajien rahaa Suomessa uppoaa ja millaisia leikkaus- ja veronkorotuskeinoja olisi käytettävissä ensi hallituskauden 8-11 mrd:n sopeutuksiin, kansanedustaja sanoo.

Hänen mukaansa sopeutuksia ei voi kuitata kahmaisemalla aina vain lisää veronmaksajan lompakosta.

– Veronkiristyksillä ei korjata julkisen talouden rakenteellista ongelmaa. Väestön ikääntyessä menot kasvavat vuosi vuodelta, joten veroilla tehty sopeutus johtaisi vain veronkorotusten kierteeseen. Siksi menoja on vähennettävä, priorisoitava ja julkista sektoria uudistettava, Susanne Päivärinta toteaa.

– Sitä paitsi veronkorotus on todellisuudessa leikkaus palkansaajan ja yrittäjän tuloihin. Näin heikennetään kannustimia tehdä töitä, työllistää ja investoida. Eli kavennetaan juuri sitä veropohjaa, jolla palvelut rahoitetaan, Päivärinta jatkaa.

Hän kysyy, kuinka kauan SDP panttaa omaa sopeutusohjelmaansa.

– Eikö olisi jo aika iskeä kortit pöytään kaiken kansan nähtäväksi. Ai niin, onhan SDP jo on ilmoittanut korottavansa muun muassa ansiotulo-, pääomatulo- ja arvonlisäveroa sekä peruvansa yhteisöveroalennuksen, Päivärinta huomauttaa.

Pauli Kiuru listaa mahdollisia säästökohteita eduskunnassa.
Arto Satosen mukaan eläköitymisten kautta voidaan hankkia merkittävät säästöt.
Mainos