Nykyään monessa vuokrasopimuksessa on niin sanottu sopimussakkoehto. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos toinen osapuolista irtisanoo vuokrasopimuksen ennen mainittua määräaikaa, hän joutuu maksamaan sopimuksen toiselle osapuolelle korvausta eli sopimussakkoa.
Sopimussakon suuruus vaihtelee sopimuksen mukaan. Yleensä se vastaa suuruudeltaan yhden tai kahden kuukauden vuokraa. Monissa vuokrasopimuksissa on maininta, että sopimussakkoehto on voimassa ensimmäisen vuoden ajan. Sen jälkeen sopimus jatkuu normaalina toistaiseksi voimassa olevana vuokrasopimuksena.
Joissain tilanteissa sopimussakkoehto voi aiheuttaa päänvaivaa sekä vuokralaiselle että vuokranantajalle. Tilanne on hankala etenkin silloin, jos vuokralaisen elämässä tapahtuu yllättäviä muutoksia ja hän joutuukin muuttamaan pois asunnosta. Asunnosta muuttaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä poismuuton yhteydessä hän joutuu maksamaan erillisen korvauksen vuokrasopimuksen ennenaikaisesta irtisanomisesta.
On kuitenkin tiettyjä tilanteita, joissa sopimussakkoa ei tarvitse maksaa. Huolimatta siitä, vaikka sopimus päätettäisiin ennen aiemmin sovittua määräaikaa.
– Jos vuokrasuhde täytyy purkaa esimerkiksi siksi, että huoneisto lakkaa olemasta asumiskuntoinen tai siitä on haittaa terveydelle, vuokralaisella ei ole velvollisuutta maksaa sopimussakkoa, Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita huomauttaa Verkkouutisille.
Sopimussakolta voi siis välttyä vain tietyissä poikkeustilanteissa. Esimerkiksi työn tai opiskelun perässä muutto toiselle paikkakunnalle ei ole pätevä syy välttyä sopimussakolta.
– Ikävä kyllä se ei käy perusteeksi. Silloin vuokralaisen pitää vain toivoa, että vuokranantajalta löytyisi joustavuutta, jos vuokralainen esimerkiksi auttaa uuden vuokralaisen etsinnässä, Viita kertoo.
Sopimussakko voidaan mitätöidä yhteisellä sopimuksella
Vaikka sopimus velvoittaisi maksamaan toiselle osapuolelle sopimussakon, aina sakon maksua ei laiteta täytäntöön. Viita muistuttaa, että vuokranantajalla ei ole mitään velvollisuutta pitää sakon saantioikeudestaan kiinni. Käytännössä sopimussakko voidaan jättää siis perimättä, jos molemmat osapuolet niin sopivat.
Viita kehottaa tekemään sopimuksen kirjallisesti.
– Jos sopimukseen tehdään muutos, että sopimussakkoa ei tarvitse maksaa, se kannattaa tehdä kirjallisesti, ettei jälkeenpäin tule epäselvyyksiä.
Sopimussakot aiheuttavat säännöllisesti päänvaivaa. Ilmiö näkyy myös Vuokralaiset ry:ssä, johon tulee tiedusteluja sopimussakkoehdoista säännöllisesti.
– Jos sopimussakkoehto aiheuttaa ongelmia, kehotamme aina neuvottelemaan asiasta vuokranantajan kanssa. Se ei ole tiedossamme, mihin tulokseen neuvottelut ovat johtaneet.
Viita arvelee, että sopimussakkoihin liittyvät yhteydenotot tulevat lisääntymään lähitulevaisuudessa. Syynä on elokuun alussa voimaan astuva lakimuutos, jonka seurauksena opiskelijoilta poistuu oikeus yleiseen asumistukeen ja heille aletaan maksaa opintotuen asumislisää.
Osalle opiskelijoista tilanne voi aiheuttaa haasteita, sillä asumislisää maksetaan vain opiskelukuukausilta. Vaikka Kela on tiedottanut asiasta näkyvästi, muutos voi tulla yllätyksenä joillekin. Tilanne on hankalin etenkin niille, jotka tekevät tämän vuoden syksystä alkaen vuokrasopimuksen, jossa on maininta vuoden sopimussakkoehdosta.
– Ensi kesänä meillä soi puhelin tämän asian tiimoilta. Opiskelijoilla tulee olemaan vuokrasopimuksia, jotka ulottuvat kesän yli eikä heillä ole varaa maksaa vuokraa. Jos vuokraa ei maksa, joutuu maksamana sopimussakon, jolloin lopputulos on aika sama, Viita toteaa.
Sopimussakko suojaa yllättäviltä kustannuksilta
Sopimussakon tarkoituksena on korvata vuokranantajalle niitä kustannuksia, joita uuden vuokralaisen etsinnästä koituu. Kustannuksia voi syntyä esimerkiksi asuntovälittäjän palkkaamisesta. Myös tyhjät kuukaudet aiheuttavat vuokranantajille taloudellista vahinkoa, sillä sijoitusasunnon kulut juoksevat vaikka asunnossa ei asuisi vuokralaista.
Viita muistuttaa, että tilanne toimii myös toisin päin. Jos sopimussakkoehto on molemminpuolinen ja vuokranantaja irtisanoo sopimuksen ennenaikaisesti, hän joutuu maksamaan hyvitystä vuokralaiselle.
– Hänelle [vuokralaiselle] koituu silloin kustannuksia uuden asunnon hankinnasta ja muutosta, Viita muistuttaa.
Hän suositteleekin aina vuokrasopimusta tehdessä varmistamaan, että mahdollinen sopimussakkoehto on molemminpuolinen ja sitoo molempia osapuolia.
– Niin sen hyvän vuokratavan mukaan pitäisikin olla.
Joissain tilanteissa vuokralainen voi tarvita itselleen asuntoa vain lyhyeksi määräajaksi. Silloin Viidan mukaan kannattaa tarkasti selvittää se, ettei vuokrasopimukseen sisälly sopimussakkoehtoa. Tilapäistä asuntoa etsivän kannattaa etsiä ensisijaisesti sellainen asunto, jossa sopimussakkoehtoa ei ole.
Aina sopimussakottoman vuokra-asunnon löytäminen ei ole vaivatonta. Sopimussakon asettaminen on nykyään yleistä etenkin yksityisillä vuokra-asuntomarkkinoilla.
Yleensä sopimussakon tarkoituksena on varmistua siitä, että vuokralainen on sitoutunut asumaan asunnossa vähintään sopimussakon kattavan ajan. Viidan mukaan vuokranantajilla olisi myös muita keinoja vuokralaisen sitouttamiseen.
– Vuokranantaja voi luvata vuokralaiselle esimerkiksi remontin vuoden päähän, jos hän pysyy asunnossa niin kauan. Asunnon seiniä voidaan maalata tai vuokranantaja voi miettiä muita houkuttimia. Myös vuokrankorotuksista pidättäytyminen on keino sitouttaa vuokralainen pysymään asunnossa, Viita luettelee.
LUE MYÖS:
Näin valitset hyvän vuokralaisen – tunnista hälytysmerkit
Muuttuiko asuntosi korventavan kuumaksi? Tällöin voit saada alennusta vuokraan
Vuokravakuudesta riidellään yhä useammin – juristilta rahanarvoinen neuvo
Yksi ihminen voi terrorisoida kokonaista kerrostaloa – Näissä tilanteissa häirikkö voidaan häätää