Kerrostaloja Espoossa. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Yksi ihminen voi terrorisoida kokonaista kerrostaloa – Näissä tilanteissa häirikkö voidaan häätää

Häiritsevästä melusta kannattaa ilmoittaa isännöitsijälle. Kaikesta ei silti voi valittaa.
Picture of Ville Mäkilä
Ville Mäkilä
Ville Mäkilä on Verkkouutisten toimittaja.
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Heräät aamuyöllä naapurista kuuluvaan huutoon ja musiikin jumputukseen. Rappukäytävästä kuuluu ovien paiskomista ja melua. Huolimatta siitä, että taloyhtiön hiljaisuus on alkanut jo ajat sitten.

Edellä kuvattu tilanne kuulostaa tutulle monelle kerrostalossa asuvalle. Yksi äänekästä elämää viettävä asukas voi pahimmillaan pitää koko talon asukkaita hereillä jopa keskellä työviikkoa. Monesti tilanteissa on tyypillistä myös se, että häiriö on toistuvaa.

Mutta miten menetellä tilanteessa, jossa naapurissa asuva henkilö aiheuttaa jatkuvasti häiriötä talon muille asukkaille?

Isännöintialan yritys Rettan Helsingin yksikönpäällikön Anssi Aittasalmen mukaan tällaisessa tilanteessa kannattaa olla lähtökohtaisesti yhteydessä isännöitsijään.

– Isännöitsijä on oikea taho, joka pystyy viemään asiaa eteenpäin.

Tyypillisiä esimerkkejä häiritsevästä elämästä ovat jatkuva metelöinti tai juhlinta. Tähän liittyy usein myös yöllinen huutaminen tai tappelun äänet.

– Eli sellainen aikuisten ihminen aiheuttama metelöinti, Aittasalmi selventää Verkkouutisille.

Ihan mistä tahansa metelöinnistä ei silti voi valittaa. Aittasalmi huomauttaa, että esimerkiksi lasten aiheuttama melu ei yleensä ole sellaista, josta olisi aiheellista tehdä valitusta.

– Sellainen pitää sietää. Kun asuu kerrostalossa tai miksei rivitalossa, jotain ääniä pitää sietää.

Hän täsmentääkin, että häiritsevällä käytöksellä tarkoitetaan sellaista ylimääräistä metelöintiä, joka ei kuulu normaalin asumisen piiriin. Yleensä häiritsevä elämä on sitä, joka tapahtuu yöaikaan. Toisin sanoen, jos päiväsaikaan siirretään huonekaluja, soitetaan musiikkia tai pianoa tai remontoidaan asuntoa, siitä ei pitäisi olla haittaa kenellekään.

Häiritsevään käytökseen liittyy monissa tapauksissa myös runsas alkoholin käyttö. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Isännöitsijälle tulee valituksia säännöllisesti

Ilmoituksia häiritsevästä elämästä tulee isännöitsijöille säännöllisesti. Aittasalmen mukaan ilmoitukset keskittyvät jonkin verran yksittäisiin kaupunginosiin tai taloyhtiöihin.

Kun isännöitsijälle tulee ilmoitus häiritsevän elämän vietosta, aluksi pyritään ottamaan selvää, onko ilmoitus aiheellinen.

– Ensiksi käymme keskustelun häiriön aiheuttajan kanssa ja pyrimme varmistumaan siitä, että valitus on aiheellinen. Näin toimitaan tilanteissa, joissa valittaja ei ole esittänyt erillisiä todisteita valituksensa yhteydessä.

Jos valittajia on useampia, Aittasalmen mukaan asia on yleensä selvä. Silloin ollaan yhteydessä asukkaaseen ja kerrotaan tilanteesta.

– Silloin pyydämme asukasta kiinnittämään huomiota asiaan. Jos hän asuu jonkun toisen omistamassa huoneistossa, olemme myös yhteydessä vuokranantajaan ja ilmoitamme hänelle, että tällaista [häiritsevän elämän viettämistä] on menossa.

Tällaisessa tilanteessa asukkaalle annetaan joko huomautus tai varoitus. Huomautus on toimenpiteistä kevyempi. Varoitus taas annetaan tilanteesta riippumatta huoneiston omistajalle riippumatta siitä, kuka asunnossa asuu.

– Asukas saa myös varoituksen tiedoksi. Samalla kerromme, että taloyhtiöllä on mahdollisuus ottaa huoneisto haltuun, mikäli häiritsevän elämän vietto ei lopu, Aittasalmi kertoo.

Pahimmassa tapauksessa asukas voidaan häätää

Mikäli asukas jatkaa häiritsevän elämän viettämistä, edessä voi olla jopa asukkaan häätäminen. Pahimmissa tapauksissa taloyhtiö voi ottaa huoneiston haltuun jopa kolmeksi vuodeksi ja vaihtaa asukkaan.

Ennen haltuunottopäätöstä asukkaalle on täytynyt antaa varoitus. Sitten yhtiökokous on kutsuttava koolle, jossa asiasta erikseen päätetään.

Aittasalmen mukaan tämä on kuitenkin pitkäkestoinen prosessi etenkin silloin, jos häiritsevää elämää viettävä asukas ei suostu muuttamaan asunnosta. Silloin häätöpäätös pitää hakea käräjäoikeudesta.

Käräjäoikeudesta häätöpäätöksen saamisessa voi kestää useita kuukausia.

– Häätäminen ei ole mikään viikon tai kahden prosessi, Aittasalmi toteaa.

Häiritsevän elämän takia tehdyt häädöt ovat Aittasalmen mukaan kuitenkin harvinaisia.

– Kyllä niitä sattuu, mutta enemmän häätöjä annetaan esimerkiksi maksamattomien vastikkeiden tai muiden maksujen takia.

Aittasalmen arvion mukaan häiritsevään elämään liittyviä häätötapauksia on muutamia vuodessa. Monesti tilanne ratkeaa jo ennen kuin asukasta joudutaan konkreettisesti häätämään.

– Yleensä vuokranantaja ryhtyy toimenpiteisiin ja päättää tai purkaa vuokrasopimuksen ennen kuin ketään fyysisesti tarvitsee häätää.

Millainen on tyypillisesti taloyhtiössä järjestyshäiriöitä aiheuttava asukas? Aittasalmen mukaan heitä on laidasta laitaan.

– Kyse voi olla opiskelijoista, jotka viettävät iloista opiskelijaelämää ja aiheuttavat sitä kautta häiriötä, kun lähtevät tai tulevat baarista kotiin ja jatkavat siellä asunnossa juhlintaa.

Häiriötä aiheuttavat asukkaat voivat olla myös aikuisia ihmisiä, jotka viettävät epäsäännöllistä elämää ja sitä kautta aiheuttavat meteliä öisin.

Kerrostalossa asuessa kannattaa muistaa, että normaalin elämisen äänet pitää sietää. LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON
Normaalin asumisen ääniä pitää sietää

Joskus häiritsevästä käytöksestä tehty ilmoitus voi olla täysin aiheeton. Aittasalmen mukaan tällaisiakin ilmoituksia tulee vastaan joskus.

– Välillä tulee ilmoituksia asioista, jotka kuuluvat normaalin asumisen piiriin. Jos yläkerrassa esimerkiksi asuu lapsiperhe, joskus on tullut valituksia siitä, kun lapset juoksevat asunnossa ennen päiväkotiin lähtöä. Mutta sekin on sellainen asia, joka vain kuuluu sietää.

Toinen valituksissa toistuva asia on se, saako kerrostalossa käydä suihkussa yöaikaan. Aittasalmen mukaan tietyissä tilanteissa saa.

– Jos esimerkiksi taksikuski tai ravintolatyöntekijä tulee aamukolmelta töistä kotiin, hän voi käydä yöllä suihkussa.

Tällaisissa tapauksissa valituksen aiheettomuus selviää yleensä olemalla yhteydessä asukkaaseen, jonka väitetään viettävän häiritsevää elämää. Sen jälkeen asiasta ilmoitetaan myös valituksen tekijälle ja todetaan valituksen olleen aiheeton.

Joskus häiritseväksi koetun käytöksen taustalla voi olla myös ajattelemattomuus, ja asia korjaantuu heti, kun asia otetaan puheeksi. Asukas ei välttämättä edes tiedä, että hänen toiminnastaan kuuluu häiritsevää ääntä toisiin asuntoihin.

–  Esimerkiksi keittiössä voidaan siirtää tuolia edes takaisin ja siitä kuuluu ääniä alakerran asuntoon. Sitten asia korjaantuu sillä, kun tuolin alle kiinnitetään huopapalat. Eikä siinä ollut kysymys mistään sen vakavammasta asiasta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot