Suomeen sijoitettavan puolustusliitto Naton maavoimien esikunnan sijoituspaikkaa ei ole vielä päätetty. Ratkaisu syntyy kesän jälkeen, ja Naton asiantuntijat ovat jo käyneet tutustumassa eri vaihtoehtoihin. Asiasta kertoo puolustusministeriön kansallisen puolustuksen yksikön johtaja, eversti Markku Viitasaari MTV:lle.
– Hämeenlinna tai joku muu hyvä paikka voi olla mahdollinen, mutta Mikkelissä toki sijaitsee tällä hetkellä Suomen maavoimien esikunta, Viitasaari sanoo ja jatkaa, että Mikkelissä on valmiit rakenteet ja tilat.
Mikkelin puolesta puhuu maavoimien esikunta, joka on ollut päämajakaupunkina ensimmäistä kertaa sisällissodan aikana keväällä 1918. Myös jatkosodan aikana yleisesikunta oli Mikkelissä.
Hämeenlinnan puolesta puhuu naapurissa sijaitseva Parolan panssariprikaati. Hämeenlinnan lisäksi esimerkiksi myös Tampereelle on Mikkeliä monipuolisemmat kulkuyhteydet. Tieverkosto on maavoimien kaluston liikkumista ajatellen strategisesti tärkeä, ja kalusto myös edellyttää teiltä paljon. Merkitystä on myös muiden Nato-joukkojen sijainnilla: kulkuyhteyksiä tarvitaan myös pohjoisen kautta Norjaan. Siksi myös Rovaniemi on Yleisradion mukaan ollut esillä. Rovaniemellä toimivat myös Lapin lennosto ja Jääkäriprikaatin ilmatorjuntayksikkö.
Päätös Naton maavoimien esikunnan sijainnista on kuitenkin kansallinen. Päätöksen siis tekee Suomi, ei Nato, muistuttaa Viitasaari MTV:lla.
Esikunnan keskeinen tehtävä on luoda suunnitelmat siitä, miten koko Skandinavian aluetta puolustetaan. Se johtaisi maasodankäyntiä pohjolassa.
Suomen arki Natossa on Viitasaaren mukaan osoittanut, että Suomen lain edellyttämä päätöksentekoprosessi Naton operaatioihin osallistumisesta on ongelmallinen silloin kun on kyse kansainvälisen avun vastaanottamisesta tai antamisesta.
– Siinä voi olla jotain kankeutta ja hidasteita ja tätä arvioidaan tällä hetkellä, mikä olisi se järkevin ja tehokkain tapa päätöksentekojärjestelmäksi ja millaiseksi se tehtäisiin.
