Globaalisti soijan kasvavan kysynnän taustalla on erityisesti Kiinassa noussut lihan kulutus. Vastatakseen kysyntään, soijaviljelmiä on laajennettu ja uusien soijaviljelmien tieltä raivataan entistä enemmän etenkin Amazonin sademetsää. Suomeen tuotu soijarouhe on pääosin peräisin Yhdysvalloista ja Brasiliasta.
– Sertifioimaton ja metsäkatoa aiheuttava brasilialainen tuontisoija ei kestä vastuullisuuskriteerejämme eikä hiilineutraaliustavoitteitamme, siksi keskusta haluaa Suomesta täysin soijattoman vuoteen 2025 mennessä, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo.
Hän toteaa, että vaikka soija on Suomessakin tärkeä valkuaisainelähde, rehuteollisuus on tehnyt pitkään töitä korvaavien kotimaisten raaka-aineiden lisäämiseksi.
– Erityisesti kotimaisella kuoritulla kauralla, teollisuuden sivuvirroilla, herneellä, rypsillä ja rapsilla tyydytetään jo nyt kotieläintuotannossa olevien eläinten valkuaisaineiden tarvetta. Kotimainen vilja on myös itsessään hyvin valkuaispitoista.
Suomalainen maito ja naudanliha tuotetaan käytännössä jo ilman soijaa.
Lepän mukaan Suomessa on saatava jokainen peltohehtaari aktiiviseen viljelykäyttöön.
– Kotimaisen valkuaisen viljelyaloja on mahdollista korottaa merkittävästi muun muassa uudistamalla tukipolitiikkaa. Karkean arvion mukaan 80000 hehtaarin härkäpaputuotannolla voisimme luopua soijarouheen tuonnista kokonaan. Tämä on alle neljä prosenttia Suomen peltopinta-alasta.
Ministerin mukaan tavoitteen saavuttaminen on täysin realistista.
