Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) toteaa sosiaalisen median alusta X:ssä (entinen Twitter), että harppaus hiilidioksidin talteenottoon isoista tehtaiden ja voimaloiden piipuista on Petteri Orpon (kok.) hallituksen rajuin ja mitaltaan suurin yksittäinen ilmastoavaus.
– Ei silti yksin ratkaisu, vaan tarvitsemme monia, hän toteaa.
Mykkänen viittaa ketjussaan Helsingin Sanomien uutiseen, jossa avataan tehtaanpiippujen ”tulppaamisen” vaikutuksia ja kustannuksia.
Hallitus aikoo kannustaa yrityksiä hiilensidontaan niin kutsutun negatiivisten päästöjen huutokaupan avulla, käytännössä siis tehdasyhtiöille hiilidioksidipäästöjen sitomisesta maksamisella. Ruotsin energiaviraston arvio on, että yhden bioperäisen hiilidioksiditonnin sitominen ja varastointi niin sanottuun tekniseen hiilinieluun maksaa noin 95–173 euroa.
– Hinta riippuu muun muassa siitä, kuinka suuri savukaasun hiilidioksidipitoisuus on. Esimerkiksi joidenkin biopolttoaineiden valmistuksessa syntyy melkein puhdasta hiilidioksidia, jonka talteenotto on hyvin edullista. Jos pitoisuus on pienempi, talteenotto on haastavampaa, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n erikoistutkija Kati Koponen sanoo HS:lle.
– Mitä tulee hiilidioksidin talteenoton hintaan, se on nyt murto-osa dieselin jakeluvelvoitteen päästövähenemien hintaan nähden. Vuoden 2035 hinnan arvailu vähän kuin olisi 12 vuotta sitten tuominnut tuulivoiman pysyvästi kalliiksi. Puskua tarvitaan juuri siksi, että kehittyy, Mykkänen toteaa X:ssä.
– Hiilidioksidin talteenoton huutokauppa on keino aloittaa investoinnit, kuten uudessa tekniikassa usein.
Mahdollisena myöhempänä keinona hän nostaa esiin isojen laitoksien velvoitteen talteenottoon, joka voisi alkaa vuonna 2035. Kysesesä on sama peruslogiikka kuin vuonna 2035 voimaan astuneessa kivihiilen kieltolaissa, jota tuolloin vastustettiin, muttei juurikaan enää.
Ministeri toteaa, ettei talteenotto teollisista savupiipuista ole pois muista ilmastotoimista.
– Esimerkiksi rakennuksissa, maataloudessa ja metsänhoidossa on käyttämättä halpoja ilmastotoimia, vaikka yksittäisen mittakaava ei ole teollisuuden piippujen tulppaamisen suuruinen. Yhdessä tarpeellisia, hän toteaa.
– Toivon, että voimme vauhdittaa esim. rakennusten, maatalouden ja metsäsektorin ilmastotoimia mm. joustomekanismilla, jossa polttoaineenjakelijat voisivat hoitaa osan jakeluvelvoitteesta rahoittamalla kustannustehokkaampia, luotettavasti todennettavia päästövähennyksiä muualla.
Hienoa, että keskustelemme keinoista leikata tuntuvasti hiilipäästöjämme 🙏 Harppaus talteenottoon isoista tehtaiden ja voimaloiden piipuista on rajuin ja mitaltaan suurin yksittäinen ilmastoavauksemme. Ei silti yksin ratkaisu, vaan tarvitsemme monia. (1/)https://t.co/ZfWWnYvG0B
— Kai Mykkänen (@KaiMykkanen) July 27, 2023