Pohjois-Koreasta on loikannut yli 10[nbsp]000 ihmistä Etelä-Koreaan viimeisen vuosikymmenen aikana. Kiinan kautta loikanneita on vielä suurempi määrä. Loikkaaminen Pohjois-Koreaan on sitä vastoin sangen harvinaista – Etelä-Koreasta pohjoiseen loikanneita on samassa ajassa ollut vain noin 30.
Kuukausi sitten aiemmin Etelä-Koreaan loikannut pohjoiskorealainen mies loikkasi takaisin kotimaahansa. Etelä-Korean media on kertonut, että kyseessä olisi ollut noin 30-vuotias rakennustyöläinen Kim Woo-jeong, entinen voimistelija.
Syytä takaisinloikkaukseen ei tiedetä ja kynnys takaisinloikkaamiseen lienee korkea, sillä palaajia voi kohdata kotimaassaan tuomio pakkotyöleirillä, kertoo CNN World.
Miksi pohjoiskorealaiset loikkaavat?
Koreoiden sodan päättymisestä aselepoon vuonna 1953 tulee ensi vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Koko tämän ajan Pohjois- ja Etelä-Korean välillä on ollut lähes läpipääsemätön rajavyöhyke, jotta kukaan ei voisi siirtyä maasta toiseen. Koreat ovatkin kehittyneet hyvin erilaiseen suuntaan tänä aikana – Etelä-Koreasta on tullut yksi vauraimmista ja teknologisesti kehittyneimmistä yhteiskunnista, kun taas rajanaapurista on tullut maailman sulkeutunein valtio, jossa ihmisillä on hyvin vähän vapauksia ja varallisuutta.
Loikkari Kang Chun-hyuk kertoo CNN:lle loikkauksestaan perheensä kanssa vuonna 1998. Loikkaukseen perheen ajoi köyhyys ja ruoan puute. Kang kertoo, että joskus ruokaa kolmihenkiselle perheelle viikoksi oli vain yksi paketti nuudeleita.
The North Korean Refugees Foundation julkaisi tänä vuonna tiedot kyselytutkimuksestaan, johon vastasi 3000 henkilöä. 22 prosenttia loikkareista kertoi lähteneen ruoan puutteen vuoksi ja 23 prosenttia kertoi, että kontrolloiva hallinto oli suurin syy loikkaukselle.
Etelä-Koreaan tullessaan loikkareiden täytyy käydä läpi 12 viikkoa pitkä ohjelma, jossa heitä autetaan sopeutumaan uuteen elämäänsä toisessa valtiossa. Heille taataan asumus ja taloudellista tukea sekä pääsy terveydenhuoltoon ja työvoimapalveluihin. Vaikka suurin osa loikkareista on tyytyväisiä uuteen vapaampaan elämäänsä, monille loikkareille elämä on tukitoimista huolimatta vaikeaa.
CNN:n haastattelemat loikkarit kertovat, että saapuminen vauraaseen Etelä-Koreaan voi olla kulttuurishokki. Loikkareiden on myös paljon vaikeampi löytää työtä Etelä-Koreassa, jossa myös hyvin koulutettujen paikallisten on usein vaikea saada työpaikka. Yksi surullisimmista esimerkeistä oli vuonna 2019, kun pohjoiskorealainen loikkari Han Sang-ok ja 6-vuotias poikansa löydettiin nälkään kuolleina asunnostaan.
Pohjoiskorealaiset saattavat kokea syrjintää ja vihamielisyyttä Etelä-Koreassa, erityisesti silloin, kun Pohjois-Korean johtaja ampuu ohjuksia, kertoo loikannut Kim Ryon-hui. Hän kokee, että sopeutuminen kapitalistiseen yhteiskuntaan voi olla vaikeaa pohjoiskorealaisille. Kimille vaikeinta on se, että Etelä-Korean lakien mukaan loikanneet eivät pysty olemaan missään yhteyksissä entiseen kotimaahan jääneiden perheenjäsentensä kanssa. Mahdollisuudet tavata perheenjäseniä enää koskaan ovat hyvin pienet. Joitakin viestejä voidaan vaihtaa toimittajien kautta.
Miksi jotkut loikkarit palaavat?
Pohjoiskorealaisten loikkareiden yhdistyksen johtaja Seo Jae-pyeong kertoo, että syitä paluuseen on erilaisia. Jotkut ovat päätyneet Etelä-Koreaan tietämättään, esimerkiksi sukulaisen kuljettamana, ja haluavat myöhemmin palata perheensä luokse.
Jotkut takaisinloikanneet on kenties kidnapattu tai kiristetty palaamaan ja jotkut ovat ajautuneet niin vaikeisiin taloudellisiin ongelmiin Etelä-Koreassa, että eivät näe muuta mahdollisuutta kuin paluun. Jotkut ovat saattaneet ylipäätänsä pettyä elämään Etelä-Koreassa, jos ovat olleet Pohjois-Koreassa esimerkiksi korkeammassa asemassa ja elintaso on jopa tippunut loikkaamisen jälkeen.
Viime viikolla Etelä-Korean hallinto kertoi uudistuksista, joilla autetaan loikkareiden sopeutumista eteläkorealaiseen yhteiskuntaan. Loikkareita edustavien järjestöjen edustajat ovat olleet epäileväisiä uudistusten toimivuudesta, sillä nykyisetkään toimet eivät ole olleet tarpeeksi vaikuttavia.
LUE LISÄÄ:
Pohjois-Korean raja hälytystilaan loikkarin takia (VU 11.01.2022)
