Markkinat niin ison meren tuolla puolen kuin vanhalla mantereella odottavat suunnanmuutosta kireään rahapolitiikkaan. Tammikuun kokouksessaan Yhdysvaltain keskuspankki Fed jätti koron ennalleen 5,25-5,50 prosenttiin.
Joulukuun kokouksessa keskuspankki oli jo ennakoinut tälle vuodelle kolmea koronlaskua. Inderesin pääanalyytikko Marianne Palmu uskoo, että euroalueella ja Yhdysvalloissa korkoa lasketaan molemmissa 0,25 prosenttiyksikköä kerrallaan.
Yhdysvaltain keskuspankki lupasi joulukuussa keventää rahapolitiikkaa tänä vuonna. Se pyrkiikin toimillaan siihen, että korot taltuttavat inflaation, mutta eivät syökse taloutta taantumaan. Fedin ennakointi koronlaskuista sai markkinat odottamaan ensimmäistä koronlaskua jo maaliskuun kokouksessa.
Tämän vuoden ensimmäinen Yhdysvaltain keskuspankin kokous pidettiin tammikuun lopulla. Markkinat innostuivat kokouksesta ja odottivat kokouksen jälkeen ensimmäistä koronlaskua jo maaliskuulle. Fedin pääjohtaja Jerome Powell joutui rauhoittelemaan markkinoiden odotuksia ja Marianne Palmu uskoo, että Fedin ensimmäinen koronlasku tapahtuukin vasta toukokuussa.
– Edellinen korkokokous antoi vahva signaalin siitä, että maaliskuun koronlasku tulisi liian nopeasti. Fed todennäköisesti reagoi toukokuussa ja avaa suurten keskuspankkien pelin koronlaskujen osalta, Palmu sanoo Verkkouutisille.
– EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on sanonut EKP:n toimivan kesällä, joten sen ensimmäinen koronlasku tapahtuisi Fedin jälkeen kesäkuussa.
Yhdysvaltain inflaatio oli joulukuussa 3,4 prosenttia. Euroalueen inflaatio oli joulukuussa 2,9 prosenttia. Keskuspankin inflaatiotavoite on sama kuin EKP:n tavoite euroalueelle. Molemmat tavoittelevat kahden prosentin inflaatiota.
Suomessa, jossa EKP:n tiukan rahapolitiikan iskut otetaan ensimmäisenä vastaan, inflaatio oli joulukuussa 3,6 prosenttia. Suomen inflaatiota pitävät yllä enää vain EKP:n korkeat korot, ja ilman korkoja inflaatio olisi alle yhden prosentin.
Mitä isot edellä, sitä pienemmät perässä
Lastenkasvatuksessa pätee vanha viisaus: mitä isot edellä, sitä pienemmät perässä.
Yhdysvaltain taloudella menee lujaa ja inflaatio on kovempaa kuin euroalueella. Siitä huolimatta on todennäköistä, että Euroopan keskuspankki toimii vasta Yhdysvaltain keskuspankin jälkeen.
– Fed on se isoveli, jota muut seuraavat rahapolitiikan muutoksissa. Rahapolitiikassa tunnutaan odottavan, että ensimmäinen signaali tulee Atlantin takaa, jota muut seuraavat. Talouspolitiikka ei kuitenkaan toimi samanaikaisesti Euroopan ja Yhdysvaltain välillä. Euroopan talous on siinä tilanteessa, että EKP:n ei kannattaisi välttämättä odottaa Fedin ratkaisua, Marianne Palmu sanoo.
– Yksi vahva peruste sille, että EKP:n pitää odottaa Fediä ja tehdä koronlasku vasta sen jälkeen on se, että inflaatio voisi kiihtyä euron heikentyessä suhteessa dollariin. Se lisäisi ulkoisia inflaatiopaineita tuontihintojen kautta.
Miksi Yhdysvaltain talous ei kärsi samalla tavalla korkeista koroista kuin eurooppalaiset taloudet?
– Yhdysvalloissa suurin osa asuntolainoista on sidottu 30 vuoden kiinteisiin korkoihin. Siellä asuntolainojen korkotaso ei ole noussut samalla tavalla kuin esimerkiksi Suomessa, Palmu sanoo.
Palmun mukaan EKP:n odottelu saattaa käydä sille kalliiksi. Euroalueen inflaatio on nyt jo laskenut ja keskuspankin viivyttely saattaa vetää talouden liiankin koville. Pitäisikö EKP:n toimia siis jo ennen Fediä?
– Kysymys on kinkkinen. Fedillä on enemmän syitä pitää korkoja ylhäällä kuin EKP:lla ja odottavan aika on pitkä euroalueen kotitalouksille ja yrityksille. Euroopassa ja etenkin Suomessa kaivattaisiin matalampaa korkotasoa. Ohjauskoron lasku toisi positiivista draivia talouteen, Palmu sanoo.
– Toivon todella, että EKP laskee ohjauskorkoaan viimeistään kesällä. Mutta mielestäni talouskuvan perusteella EKP:n pitäisi toimia jopa ennen Fediä. Hidasliikkeisenä tunnetun EKP:n odottelu voi kostautua.
