Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi keskiviikkona sopineensa Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa Ukrainan sodan lopettamista koskevien neuvotteluiden aloittamisesta. Puolentoista tunnin puhelussa käytiin läpi myös Lähi-idän tilannetta ja muita aiheita.
Trumpin ilmoitus on herättänyt huolia siitä, että Ukraina joutuisi taipumaan Kremlille edulliseen rauhaan, mikä myös tarkoittaisi maa-alueiden luovuttamista. Mahdollisen tulitauko- ja rauhansopimuksen yksityiskohdista tullaan kuitenkin käymään vielä kiivasta vääntöä.
Donald Trump keskusteli puhelimitse myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.
– Keskustelu sujui erittäin hyvin. Hän, kuten presidentti Putin, haluaa solmia rauhan. Keskustelimme useista sotaan liittyvistä aiheista, mutta pääosin perjantaina Münchenissa järjestettävästä tapaamisesta, jossa delegaatiota johtavat varapresidentti J.D. Vance ja ulkoministeri Marco Rubio, Trump kirjoitti sosiaalisessa mediassa.
Yhdysvaltain tuore puolustusministeri Pete Hegseth kertoi pitävänsä epärealistisena Ukrainan toivetta siitä, että se pystyisi palauttamaan vuoden 2014 rajansa Moskovan kanssa pidettävissä neuvotteluissa. Hän lisäksi tyrmäsi Ukrainan Nato-jäsenyyden.
Asiantuntijoiden mukaan on todennäköistä, että Kiovaa painostetaan tekemään myönnytyksiä tulevissa neuvotteluissa. Ukraina tuskin virallisesti tunnustaa miehitettyjen alueiden kuuluvan Venäjälle vaan toivoo niiden palauttamisen olevan mahdollista tulevaisuudessa. Kyiv Independent -lehden mukaan Ukraina ei aio suostua armeijansa koon pienentämiseen tai sallia Venäjä-myönteisten poliittisten liikkeiden toimintaa.
Ukraina voisi harkita Nato-jäsenyysneuvotteluiden lykkäämistä ja nykyisen rintamalinjan jäädyttämistä sekä järjestää sotatoimien päättymisen jälkeen uudet parlamentti- ja presidentinvaalit. Ukrainan hallitsemaa kaistaletta Kurskissa yritetään luultavasti vaihtaa neuvotteluissa johonkin Venäjän miehittämään alueeseen Ukrainassa.
Tämän lisäksi voidaan keskustella venäjän kielen asemasta, Venäjään kytköksissä olevan ortodoksikirkon toiminnasta ja ”rauhanpuolueiden” sallimisesta, jotka eivät avoimesti tue Venäjää.
Kiovan kannalta tärkeintä olisi varmistaa maan itsenäisyys jonkinlaisilla turvatakuilla, jotta Kreml ei uusi hyökkäystään heti sopivan tilaisuuden koittaessa. Tämä voisi edellyttää jopa yli 100 000 ulkomaista rauhanturvaajaa.
Ukrainan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Oleksandr Merezhkon mukaan tärkein kysymys on, miten Vladimir Putinia vastaan voidaan muodostaa riittävä pelotevaikutus.
– Mikä voisi realistisesti pysäyttää hänet? Mielestäni vain Nato-jäsenyys takaisi tämän, Merezhko sanoo.
Yhdysvaltain presidentin keskiviikkoinen ilmoitus herätti lännessä huolestuneita arvioita Ukrainan tulevaisuudesta. Putinin arkkiviholliseksi kutsuttu Bill Browder sanoi, että Kremlissä luultavasti poksautellaan shampanjapulloja puhelun seurauksena. Monet asiantuntijat ovat toisaalta huomauttaneet Ukrainan sotilaallisen tilanteen menneen jo pidemmän aikaa heikompaan suuntaan.
Maa kärsii mittavasta länsituesta huolimatta miespulasta, sillä tappioiden korvaamiseksi ei riitä uusia sotilaita. Uupuneet rintamayksiköt ovat olleet taisteluissa jo kolmen vuoden ajan. Sodan jatkaminen näissä olosuhteissa voisi tarkoittaa jatkoa venäläisjoukkojen etenemiselle ja lisätä riskiä laajemmille läpimurroille.
Optimistinen näkemys on, että tulitauko antaisi Ukrainalle mahdollisuuden toipua taloudellisesti ja kerätä voimavaroja laajemman jälleenrakennuksen kautta.
LUE MYÖS:
Donald Trump: Neuvottelut Ukrainasta alkavat heti (VU 12.2.2025)
Ukrainassa voidaan tarvita yli 100000 ulkomaista sotilasta sodan jälkeen (VU 11.2.2025)
