Nato-jäsenyys ja siihen sisältyvät artiklan 5:n mukaiset turvatakuut ovat amerikkalaisprofessori James Goldgeierin mukaan ainoa tapa estää Venäjää hyökkäämästä uudelleen Ukrainaan.
Neuvostoliiton romahdettua Yhdysvaltain puolustusministeriö suhtautui hänen mukaansa kriittisesti Naton laajentumiseen osittain siksi, että suuri osa vanhoista jäsenmaista oli leikkaamassa voimakkaasti puolustusmenojaan tavalla, joka heikensi turvatakuiden uskottavuutta pitkällä aikavälillä. Kun Viro, Latvia ja Liettua liittyivät vuonna 2004 Naton jäseniksi, ilmeni, että liittokunta ei ollut laatinut minkäänlaisia suunnitelmia niiden puolustamiseksi, American University -yliopiston kansainvälisten suhteiden professorina Washingtonissa toimiva Goldgeier kertoo.
– Nato on osoittanut – vähintäänkin retorisesti – olevansa aiempaa sitoutuneempi uskottavaan pelotteeseen ilmoitettuaan vuosien 2022 ja 2023 huippukokoustensa julkilausumissa tehostavansa kykyään puolustaa itäisiä jäsenmaita. Ukrainan ottaminen mukaan Natoon edellyttäisi etulinjan maihin sijoitettujen joukkojen vahvistamista siten, että osa niistä olisi siirrettävissä Ukrainaan ainakin rotaatioperiaatteella, Goldgeier sanoo Carnegie-ajatushautomon artikkelissa.
Naton olisi hänen mukaansa luonnollisesti laadittava suunnitelmat siitä, millainen pelote saisi Venäjän pidättäytymään hyökkäämästä uudelleen Ukrainaan ja miten Ukrainaa puolustettaisiin, jos hyökkäys sittenkin toteutuisi.
Uusien jäsenten ottaminen Natoon aiheuttaa Goldgeierin mukaan aina kustannuksia, ja liittolaisten on ponnisteltava toteuttaakseen liittokunnan laajentumisesta aiheutuvat uudet puolustussitoumukset.
Ukrainan kohdalla on kuitenkin hänen mukaansa kysyttävä, mikä olisi jäsenyyden vaihtoehdon hinta.
– Viime aikoina paljon esillä ollut niin sanottu Israelin malli, jossa Yhdysvallat ja sen liittolaiset toimittaisivat Ukrainalle pitkällä aikavälillä aseita, joita se tarvitsee puolustautuakseen Venäjää vastaan, mutta maata ei otettaisi liittokunnan jäseneksi, olisi myös kallis. Myös Venäjän uuden hyökkäyksen mahdollisuus olisi suurempi, jos artiklan 5 mukaisia takuita ei olisi, Goldgeier sanoo.
– Mikään ei näytä estävän Venäjän hyökkäyksiä yhtä menestyksellisesti kuin jäsenyys Natossa, hän toteaa.
Jos Nato hyväksyisi Ukrainan jäsenekseen, sen olisi ryhdyttävä tarvittavaan sotilaalliseen suunnitteluun ja voimavarojen mukauttamiseen tavalla, jota Baltian maiden kohdalla vuoden 2004 jälkeen ei tapahtunut.
– Se on nähdäkseni joka tapauksessa parempi vaihtoehto kuin jatkaa elämää Venäjän jatkuvan hyökkäysuhan aiheuttaman epävarmuuden kanssa. Onneksi Venäjän presidentti Vladimir Putin näyttää suhtautuvan artiklaan 5 varsin vakavasti, kuten koko meneillään olevan sodan ajan on nähty. Näin ollen Ukrainan Nato-jäsenyys vaikuttaisi olevan pitkällä aikavälillä paras tae siitä, että Venäjä ei yritä toistaa hyökkäystään.