Suomi ei voi katsella sivusta aggressiivisen ja laajenemishakuisen Venäjän uhkaa, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola Ilta-Sanomien kolumnissaan. Venäjän tavoitteena on neutralisoida Suomi, ja päästä määrittelemään sen ulkopolitiikkaa. Lisäksi Venäjä on uhkaillut Nato-jäseneksi pyrkivää ja Ukrainan hyökkäyssodan tuominnutta Suomea ”epämääräisillä sotilaallisilla toimilla”, Aaltola muistuttaa.
Tappio Ukrainassa ei Vladimir Putinin johtamaa Venäjää muuta, hän varoittaa.
Nyt UPI-johtaja toteaa Venäjän uhan patoamisen nousseen Suomen idänpolitiikan keskiöön. Patoaminen perustuu niin puolustukselliseen pelotteeseen kuin muihinkin käytäntöihin.
– Tärkein tapa olla sivuuttamatta Venäjää on padota Venäjän negatiivista ja epävakauttavaa vaikutusta Suomeen. Kykenemällä torjumaan Venäjän monenkirjavia sotilaallis-teknisiä operaatiota tai korruptiivista taloudellista suhdetta emme jätä Venäjään huomiotta, Aaltola kirjoittaa.
Nato-jäsenyys lisää pelotteen vaikutusta, hän arvioi.
– Pelotevaikutus on ylläpidettävä kaikenaikaa rauhan takaamiseksi. Myös raja on pidettävä hallinnassa. Venäjän ollessa vihamielinen toimija hallinta edellyttää siihen liittyvää infrastruktuuria.
Suomen idänpolitiikassa on Aaltolan mukaan perinteisesti korostunut yhteisiin intresseihin ja dialogiin perustunut yhteistyövaraisuus. Tämän ajattelutavan mukaan Suomen roolina oli toimia Venäjän ja lännen välisena sillanrakentajana.
Ukrainan hyökkäyssota on paljastanut yhteistyövaraisuuden olleen ”usein rosoiselle todellisuudelle vieras”. Venäjä käytti länttä hyväkseen, Aaltola arvioi.
Nyt keskinäisriippuvuus on osoittaunut riskiksi, Aaltola kirjoittaa, viitaten muun muassa Nord Stream-kaasuputkiin. Venäjä-riippuvuuksia voidaan jopa käyttää ”geostrategisina aseina”.
Moni suomalainen on polttanut näppinsä idänkaupan parissa, UPI-johtaja arvioi.
Aikakausi on nyt pysyvästi muuttunut, eikä Venäjä-suhteen vanhoihin mantroihin ole enää paluuta, Aaltola toteaa.
– Kaiken aikaa on syytä pitää mielessä Putinin Venäjän perusvaarallisuus. Venäjä ei ainoastaan esittänyt laaja-alaisia etupiirivaateita viime joulukuussa. Se myös kävi hyökkäyssotaan niiden toteuttamiseksi. Vaikka maa kärsisi tappion Ukrainan rintamalla, se ei muuksi muutu Putinin kaudella, hän arvioi.