– Venäjä on osoittautunut heikommaksi kuin oletettiin. Paljon sen massiivisen uudelleenvarustautumisohjelman varoja on kulunut korruptioon, logistiikka on ollut toimimatonta, operatiivinen suunnittelu ontunut sekä kuilu tavoitteiden ja toteutuman välillä (on) suuri, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kirjoittaa Twitterissä.
Samalla kuitenkin hänen mukaansa huomioitava, että valtion mediatilan hallinta on taannut sen, että sota on suosittu.
– Venäjä sotajalalla ja sota yleisesti hyväksytty Venäjän suuruuden elehtemiskeino. Tämä ei enteile hyvää tulevaisuuden kannalta. Sotilaallisten keinojen käyttö yleistynee.
Aaltola arvioi, että sota todennäköisesti jatkuu pitkänä tuhoamissotana, joka näännyttää Venäjää mutta myös Ukrainaa.
– Henkeä tullaan vetämään jossakin vaiheessa tulitauoilla, joiden kesto kuitenkin on voiman kokoamisen funktio.
– Läntinen demokraattinen momentum on ollut vahvaa. Sanktioita on sovellettu. Mutta selkeästi tämä liike-energia on hiipumaan päin. Vaikka nyt yleisesti ymmärretään, että riippuvuus Venäjään ei ollut rauhan tae vaan sodan mahdollistaja, irtautuminen Venäjä-kytköksistä (on) vaikeaa, hän jatkaa.
Sodan rajaamisessa Ukrainaan on Aaltolan mukaan onnistuttu.
– Pelin säännöt eivät ole enää täysin Venäjän asettamia, vaan Ukrainalle annetaan tehokkaampia asejärjestelmiä, koska hyvin negatiiviset seuraukset Venäjän sotilaallisesta kyvystä muutella rajoja Euroopassa ymmärretään laajasti.
Muualla, erityisesti Kiinassa, suhde sotaan on epäröivä, Aaltola huomioi.
– Kiinassa on ihailua Venäjän rohkeutta kohtaan haastaa länsi, mutta sitä pidetään myös uhkarohkeana ja mahdollisesti hyvin etukenoisena. Halu suoraan tukea Venäjää on pieni.
Aaltola toteaa, että Suomessa sota sai aikaan käänteen idänsuhteessa, joka on pysyvä.
– Suomi myös haki Natoon ja luopui sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan. Tukeutuminen omiin kykyihin sekä liittolaisiin muuttaa ulkosuhteiden luonnetta; tapaamme ajatella Venäjästä, EU:sta ja Natosta.
Idänsuhdetta määrittää jatkossa kaupan sijasta puolustudimensio sekä puolustusyhteistyö Pohjoismaiden kesken ja laajemmin Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa. Myös Saksan käänne (on) merkittävä tekijä Itämeren alueella, Aaltola kirjoittaa.
1. Kun Venäjän tuhomaissotaa Ukrainassa on kulut 100 päivää, on hyvä tarkastella sen vaikutuksia niin Venäjään kuin Ukrainaan sekä läntiseen yhtenäisyyteen. Asiat eivät palaa lähtöruutuun.
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) June 3, 2022
