Venäjällä ei ole Suomen suhteen legitiimejä suurvaltaintressejä, kirjoittaa Ulkopoliittisen Instituutin johtaja Mika Aaltola Iltasanomien kolumnissaan. Aaltolan mukaan ongelmaksi on nykyään muodostunut imperiumien raunioille rakentuneiden suurvaltojen pysyminen omien rajojensa sisällä.
Kylmän sodan lopulla vallinnut ajatus suurvaltojen rauhanomaisuudesta eli siitä, etteivät ne haikailisi asemansa parantamista voimakeinoin, osoittautui haaveeksi. Aaltolan mukaan Venäjää riivaa myös ylisukupolvinen pyrkimys laajentua ja säilyttää oma asemansa suurvaltana. Imperiumin raja-alueiden resursseilla tuetaan keskuksien elinvoimaa, niin myös Venäjällä.
– Jos keskuksia halutaan vankistaa, niin rajamaita pitää haalia lisää, Aaltola sanoo.
Asiantuntijan mukaan Venäjän tarve uudelleen määritellä imperiuminsa rajoja heijastuu myös muihin suurvaltoihin, kuten Kiinaan. Tämä tarkoittaa kohonnutta riskiä uusiin sotiin, kun Kiina esittää aluevaateitaan koskien Etelä-Kiinan merta. Maa tavoittelee myös Taiwanin liittämistä manner-Kiinaan entistä selvemmin keinoin. Venäjän suurvaltapoliittiset intressit näkyvät muiden suurvaltojen paineena toimia samoin.
Yhdysvalloissa puolestaan keskustelua herättää se, tulisiko maan keskittyä ennemmin Ukrainan auttamiseen vai Kiinan vallan kasvun patoamiseen. Presidentti Joe Bidenin hallinnon strategia tähtää siihen, että maa tekee Venäjästä varoittavan esimerkin Kiinan suhteen. Ukrainan tukeminen patoaa Kiinaa epäsuorasti. Yhdysvaltojen intressit niin Euroopassa kuin Aasiassakin liittyvät toisiinsa, Aaltola kirjoittaa.
– Aikamme ongelmaksi on noussut se, kuinka imperiumien raunioille sovitetut suurvallat pysyvät omien rajojensa sisällä. Se tuntuu aiheuttavan yhä enemmän kipuilua. Maat kokevat olevansa kokoaan suurempia, Aaltola sanoo.
– Se väkivalta, minkä Venäjä aiheutti Georgiassa vuonna 2008, Ukrainassa vuonna 2014 ja paljon rajummin vuonna 2022 laittoi alulle, saattaa toimia sytykkeenä suurvaltakipuilulle, Aaltola jatkaa.
Asiantuntija muistuttaa, että Venäjän suurvaltakipuilu ei saisi Suomessa johtaa ajatukseen siitä, että Suomen tulisi joustaa. Tähän tarvitaan niin kansallista kuin Nato-voimaakin, jotta Venäjä ymmärtää, että sen ainoa legitiimi intressi Suomen suhteen on sopuisa ja yhdenvertainen naapuruussuhde.
– Suomettumisen ajalta periytyvistä itserajoituksista Venäjän pelon edessä olisi syytä nopeasti luopua ja välttää lankeamasta niihin uudelleen, Aaltola sanoo. Tämä olisi asiantuntijan mukaan merkki Venäjälle siitä, että Suomi voisi joustaa sen esittämien vaateiden edessä. Suomen lujuus tukee täten myös oikeudenmukaisen maailmanjärjestyksen kehitystä.
– Kollaan on syytä kestää, Aaltola kiteyttää.