Mia Laiho: Julkinen terveydenhuolto ei selviä yksin koronasta

Kansanedustajan mukaan koronataisteluun tarvitaan mukaan yksityinen sektori ja lisää näytteenottopaikkoja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomeen rantautunut uusi koronavirustyyppi COVID-19 on lisätty helmikuussa 2020 yleisvaarallisten tartuntatautien luetteloon. Uusi virus on rakenteeltaan ja tartuntatavoiltaan samankaltainen kuin aiemmin tunnetut, vakavia sairauksia aiheuttavat SARS- ja MERS-koronavirukset, jotka ovat jo yleisvaarallisten tartuntatautien luettelossa.

– Tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos taudin tarttuvuus on suuri, tauti on vaarallinen ja taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaiseksi perustellusti epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä, kuten karanteenilla tai eristyksellä. Suomessa on jouduttu jo karanteeritoimenpiteisiin, kokoomuksen lääkärikansanedustaja Mia Laiho toteaa.

Karanteenissa on kyse järeästä toimenpiteestä taudin leviämisen ehkäisemiseksi, ja sillä on sekä sosiaalisia että kustannusvaikutuksia.

– Luotan viranomaistoimintaan ja heidän arviointikykyynsä karanteenin tarpeellisuudesta. Valmiussuunnitelmat ja tartuntatautilaki antaa viranomaisille hyvät lähtökohdat toimia. Samaan aikaan olen kuitenkin ihmetellyt sitä, miten ennaltaehkäisyssä ei ole hyödynnetty ja otettu mukaan avoterveydenhuoltoa, työterveyshuoltoa ja yksityisiä toimijoita.

Hän huomauttaa olleen jo ennalta hyvin tiedossa, että ensimmäisenä sairastuvat ovat todennäköisesti työ- tai lomamatkailijoita.

– Kun tauti leviää maan sisällä, aiempaa matkaa infektioalueelle ei voi myöskään enää jatkossa käyttää erottelevana tekijänä muihin liikkeellä oleviin infektiotauteihin. Olisikin todella tärkeää saada kaikki toimijat mukaan. Kasvukunnissa työterveyshuolto vastaa suurimman osan työväestön perusterveydenhuollon palveluista. Palveluiden sisällössä on toki eroa, mutta monilla työterveysasiakkailla työterveyspalveluihin sisältyy myös sairaanhoito.

Laihon mielestä olisikin järkevää hyödyntää toimivaa työterveyshuoltoa.

– Monissa yksityisen terveydenhuollon pisteissä on myös laboratorionäytteiden ottoa. Mutta koronavirusnäytteitä ei oteta siellä. On sanottu, että näytteenotto pitää tehdä ilmavarotoimin sairaalassa. Kun normaaleja kausi-influenssanäytteitä otetaan kuitenkin avoterveydenhuollossa, niin käsittääkseni sen yhteydessä tartuntariski on kuitenkin olemassa yhtä lailla, Laiho toteaa.

– Jos kausi-influenssanäyte siis osoittautuu negatiiviseksi niin voihan asiakkaalla olla oireiden taustalla koronavirus. Kun näytteenotto on tällä hetkellä hyvin keskittynyttä, nostaa se myös kynnystä koronavirustutkimuksiin, ja diagnosoimattomia tapauksia voi jäädä levittämään tautia, hän arvioi.

Laihon mukaan olisikin todella tärkeää saada näytteenottopaikkoja lisää.

– Viime viikolla oli käytössä vasta Helsingin ja Tampereen yliopistosairaaloissa näytteenottomahdollisuus. Tavoite oli ministeriöllä saada laajennettua verkkoa kaikkiin yliopistosairaaloihin. Toivottavasti näin on jo tapahtunut ja tarve olisi tietenkin kaikissa päivystyksissä.

– Toivoisinkin, että nopealla aikataululla THL ja sairaanhoitopiirit arvioisivat, miten näytteenottopisteitä saadaan laajennettua vähintäänkin kaikkiin päivystäviin sairaaloihin. Lisäksi miten näytteenotto voitaisiin mahdollisimman turvallisesti ottaa myös niissä avoterveydenhuollon pisteissä, joihin asiakas on hakeutunut, Laiho sanoo.

Hänen mukaansa julkinen terveydenhuoltomme ei tule yksin selviämään koronahaasteesta, jos ja kun tauti leviää.

Poimintoja videosisällöistämme
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)