Mustallamerellä tehdään jälleen iskuja viljakuljetuksiin. Yhdysvaltalaisen The Center for Strategic and International Studies -tutkimuslaitoksen katsauksessa puidaan Mustanmeren viljareitin nykytilaa ja vaikutuksia viljan maailmanmarkkinahintaan.
Venäjä ja Ukraina ovat kohdistaneet iskujaan toistensa viljakuljetuksiin ja -infrastruktuuriin rauhallisemman jakson jälkeen.
Maat sopivat kesällä 2022 Mustanmeren viljasopimuksesta Turkin välityksellä. Sopimus irroitti viljakuljetukset sotatoimien piiristä. Vaikka sopimus selvisi hieman yli vuoden ajan sotatoimia, pysyivät viljakuljetukset melko irrallisina sodan muusta kehityksestä.
Venäjä on koko hyökkäyksensä ajan iskenyt ukrainalaista maatalousektoria kohtaan eri keinoin niin infrastruktuuriin kuin maanviljelijöihin.
Iskut kuitenkin yltyivät kuluneen kesän aikana. Niitä kohdistettiin kuljetusreitteihin niin vesillä, joilla kuin teillä sekä Ukrainan viljasatamiin. Elokuun kahdella ensimmäisillä viikoilla Ukrainan viljavienti vähentyi 75 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna.
Ukraina on vastavuoroisesti iskenyt Venäjän viljainfrastruktuuriin.
Iskut ovat olleet sivujuonne muutoin energia- ja sotilasinfrastruktuuriin kohdistuneessa kampanjassa. Käytännössä katsoen Ukraina on iskuillaan pysäyttänyt Venäjän suurimpien viljasatamien toiminnan Mustallamerellä ja Asovanmerellä.
Kumpikin maa etsii parhaillaan kiertoreittejä viljatuotannon viemiseksi maailmanmarkkinoille. Silti noin 27 prosenttia maailman tuotannosta on vaikeammin saatavilla sotatoimien kiihdyttyä Mustallamerellä.
Sodan vaikutukset ja heikot satokaudet merkittävissä viljantuottajamaissa näkyvät muun muassa vehnän futuurihinnoissa. Hinta ylitti vuoden 2023 huippunsa Chigagon raaka-ainepörssissä.
Markkinoilla ei kuitenkaan vielä ole nähtävissä huolta. Asiantuntijat kuitenkin huomauttavat, ettei Mustanmeren reitin avautumisesta ole takeita.
LUE MYÖS:
Nolo loppu Mustanmeren laivastolle, alukset eivät uskalla poistua satamasta