Saksa laiminlöi vuosien ajan maanpuolustuksensa. Nyt Bundeswehrin komentaja, kenraali Carsten Breuer yrittää valmistella niin poliitikkoja, yrityksiä kuin tavallisia kansalaisia sotaan. Asiasta kertoo Wall Street Journal.
Saksan sotilastiedustelu on arvioinut, että Venäjä voisi olla valmis uuteen sotaan Euroopassa kolmen vuoden sisällä. Pienempi konflikti voi taas syttyä koska tahansa.
– Meidän on oltava valmiita, Breuer tiivistää.
Breuerin tehtävä ei ole helppo. Hänen täytyy vakuuttaa niin poliitikot kuin suuri yleisökin puolustusmenojen kasvattamisesta ja siitä, että jos konflikti syttyy, on Saksan oltava valmis taistelemaan Venäjää vastaan demokratian ja vapauden turvaamiseksi.
Kylmän sodan jälkeen Saksa supisti rajusti puolustusmenojaan. Breuerin mukaan maassa, joka aiemmin tunnettiin Carl von Clausewitzin ja Helmuth von Moltken kaltaisista sotaneroista, ei tämän jälkeen ollut juurikaan ihmisiä, jotka olisivat ajatelleet suurstrategiaa. Vuosien ajan Breuerin tehtävä olikin löytää säästöjä ja pärjätä vähemmällä.
Nyt Breuer sukkuloi television keskusteluohjelmista yliopistojen paneeleihin toistamassa yhtä viestiä: Venäjällä vallitsee sotatalous, maa varastoi panssarivaunuja ja tykinammuksia, armeijan kokoa kasvatetaan 1,5 miljoonaan mieheen.
– Meidän on keskityttävä Venäjältä puolustautumiseen ja sen uhan ehkäisyyn, Breuer toistaa.
Saksalaisilta vaaditaan nyt erilaista asennetta kuin aikaisemmin. Se on iso pyyntö. Pasifismi virtaa edelleen saksalaisten suonissa vahvana toisen maailmansodan kauheuksien vuoksi.
Saksan turvallisuuspolitiikan asiantuntijan Claudia Majorin mukaan Breuer on suoriutunut tehtävästään hyvin.
– Hän pystyy selittämään vaarat suurelle yleisölle aiheuttamatta paniikkia, teeskentelemättä, että asiat ovat ihanasti ja mukavasti. Hän ei säikäytä ihmisiä, Major tiivistää.
Kyselytutkimusten mukaan 64 prosenttia kannattaa puolustusmenojen nostamista ja 65 prosenttia asevoimien koon kasvattamista. Viime vuonna Saksa siirsi Liettuaan pysyvästi yhden prikaatin ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan.
Breuerin tavoitteena on kasvattaa Bundeswehrin kokoa kolmella prikaatilla vuoteen 2032 mennessä. Hän muistuttaa, että loppujen lopuksi taistelukyky riippuu etulinjassa olevista sotilaista.
Kenraali on korostanut myös uusien teknologioiden merkitystä. Uudet järjestelmät olisi saatava käyttöön nopeammin.
Viime vuonna Breuer turhautui Bundeswehrin hitaaseen muutostahtiin ja antoi rahaa suoraan prikaatin- ja pataljoonankomentajille droonien ostamiseksi. Hän on myös koonnut 30-35 sotilaan droonintorjuntatiimejä, jotka on varustettu tutkilla ja elektronisen sodankäynnin välineillä.
– Jokaisen sotilaan on oltava droonilentäjä, kenraali linjasi.
Uudet teknologiat eivät kuitenkaan riitä, vaan armeijan harmaisiin tarvitaan myös sotilaita. Bundeswehrin miesvahvuus on nyt 184 000 sotilasta. Tänä vuonna summaan on tarkoitus lisätä 20 000 sotilasta, ja vuoteen 2035 mennessä luku kasvaisi vielä 60 000:lla. Tätä täydentäisi 200 000 reserviläistä.
Nuoret eivät kuitenkaan tunnu innostuvan asepalveluksesta. Breuerin mukaan he ovatkin olleet ryhmä, joita on ollut vaikeinta vakuuttaa Venäjän muodostamasta uhasta, asepalveluksen tarpeesta ja sotilaallisen varautumisen merkityksestä.
Viime vuonna julkaistussa mielipidekyselyssä 59 prosenttia saksalaisnuorista ei ollut valmiita taistelemaan maansa puolesta.
Breuer on yrittänyt kääntää nuorten päitä. Hän oli hiljattain puhumassa Mannheimin yliopistolla, jossa hän kysyi opiskelijoilta, pelottavatko kysymykset sodasta heitä.
– Meidän on varmistettava, että Saksa ei ole haavoittuvainen, että meitä vastaan ei voida hyökätä, ja että vihollinen tietää, että hyökkäys ei ole sen arvoista, Breuer selitti nuorille.
Kun eräs opiskelija kysyi, että eikö rahat kannattaisi sijoittaa aseiden sijaan demokratian edistämiseen Venäjällä, Breuerilla oli rehellinen vastaus. Hän muistutti, että tiivis kaupankäynti Venäjän kanssa ei ollut saanut aikaan muutosta Kremlissä.
– Jos rauha on saavutettavissa, meidän on tehtävä kaikkemme sen saavuttamiseksi, Breuer päätti.