Elintarviketeollisuusliiton (ETL) mukaan ehdotetut kiristykset virvoitusjuomaveroon uhkaavat kotimaisen juomateollisuuden kannattavuutta ja vähentävät alan yritysten työpaikkoja.
Hallituksen suunnittelemasta 110 miljoonan euron korotuksesta virvoitusjuomaveroon on luovuttava, ja tehtävä ennakoitavaa ja tasapuolista veropolitiikkaa, liitto vaatii.
Virvoitusjuomavero on Suomessa tällä hetkellä kaksiportainen. Eduskunta päätti vuonna 2023 virvoitusjuomille uudesta kuusiportaisesta, sokeripitoisuuden mukaan määräytyvästä veromallista, jonka voimaantulo vaati kuitenkin vielä EU:n komission hyväksynnän.
Komissio edellyttää Suomelta nyt muutoksia suunniteltuun kuusiportaiseen veromalliin, jotta se voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2026 alusta. Valtiovarainministeriö ehdottaa muutoksia komission edellytysten mukaisesti.
Suomessa kannetaan eurooppalaisittain erittäin kireää virvoitusjuomaveroa. Nykytilaan verrattuna porrastus kuuteen luokkaan nostaisi runsaasti sokeria sisältävien juomien, kuten mehujen verotasoja jopa 50 prosenttia, ETL laskee.
Lisäksi maan hallitus suunnittelee uutta noin 110 miljoonan euron veronkorotusta. Se kasvattaisi veron osuutta tuotteen hinnasta jopa 40–50 prosenttiin erityisesti edullisissa tuotteissa ja tiivisteissä.
ETL painottaa, että on tärkeää arvioida ja seurata kuusiportaisen veromallin vaikutuksia kulutukseen ja yrityksiin ennen kuin verotusta ryhdytään kiristämään.
– Juomia valmistavista yrityksistä aiotaan puristaa 50 prosenttia enemmän virvoitusjuomaveroa kuin tällä hetkellä. Yksittäisiin tuoteryhmiin kohdistuvat pistemäiset verot aiheuttavat yrityksille runsaasti tuottamatonta hallinnollista työtä, joka on pois liiketoiminnan kehittämisestä, Elintarviketeollisuusliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jukka Ihanus muistuttaa tiedotteessa.
Virvoitusjuomaveron kiristyminen uhkaa suoraan kotimaista juomateollisuutta ja heikentää yritysten investointi- ja työllistämiskykyä. Kiristyminen osuu erityisesti mehuvalmistajiin.
Perusteita veronkorotuksille ei yksinkertaisesti ole. ETL katsoo, että korotuksesta pitää luopua.
– Juomien tuotanto on laskenut Suomessa kahdeksan prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. Kotimaisen tuotannon väheneminen on näkynyt työpaikkojen menetyksinä. Siihen vaikuttaa ennen muuta virvoitusjuomien kireä verotus, Jukka Ihanus arvioi.
Suomalainen elintarviketeollisuus kehittää tuotteitaan koko ajan niin, että kuluttajilla on mahdollisuus tehdä terveellisiä valintoja. Vastaavasti yritykset odottavat verotukselta tasapuolisuutta ja ennakoitavuutta.
– Jos nyt kaavaillut veronkorotukset tulevat kerralla voimaan vuoden 2026 alusta, isku kotimaiseen juoma-alaan on tuntuva. Yritykset eivät käytännössä ehdi valmistautua uusiin verotasoihin, koska yksityiskohdat varmistuvat vasta eduskunnan käsittelyn jälkeen loppuvuodesta.
Virvoitusjuomavero ei ole ainoa uhka suomalaisen juoma-alan yllä. EU:n uuden pakkaussääntelyn vuoksi juomateollisuutta ovat rasittamassa tarpeet investoida satojen miljoonien eurojen edestä ympäristön kannalta tarpeettomiin uusiin tuotantolinjastoihin ja uudelleenkäytettäviin pakkauksiin.
Muutokset heikentävät ETL:n mukaan kotimaisten juomayritysten kilpailukykyä, eikä kaikkien alaan kohdistuvien muutosten yhteisvaikutusta yrityksiin ole lainkaan arvioitu.