Nykyinen malli, jossa länsi tukee Ukrainan käymää puolustussotaa julkisin varoin, on brittiekonomisti Timothy Ashin mukaan vaarallisen hauras. Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemiehen Kevin McCarthyn äskettäinen syrjäyttäminen ja Venäjään myötäilevän Robert Ficon vaalivoitto Slovakiassa muistuttavat osaltaan sen haavoittuvuudesta.
Ukrainan tukemista olisi Chatham House -ajatushautomon Venäjän ja Euraasian tutkimusohjelmassa työskentelevän Ashin mukaan välttämätöntä jatkaa hinnalla millä hyvänsä, mutta sen perusteleminen äänestäjille saattaa osoittautua monessa talousongelmien kanssa kamppailevassa läntisessä demokratiassa entistä vaikeammaksi.
Äänestäjille olisi hänen mukaansa kyettävä selittämään paremmin, että jos Venäjä voittaisi onnistuisi alistamaan Ukrainan, se tarkoittaisi käytännössä vihreää valoa Vladimir Putinin uusille laajentumissodille. Ukrainan taloudellinen ja sosiaalinen romahdus johtaisi lisäksi laajamittaiseen pakolaiskriisiin ja todennäköisesti myös aseiden virtaamiseen EU:n alueelle.
– On kuitenkin olemassa myös toinen vaihtoehto: voimme saada Putinin maksamaan. Jopa populistien olisi vaikea tätä kiistää. Lännellä on hallussaan 400 miljardin dollarin arvosta Venäjän varoja, jotka on joko jäädytetty tai asetettu käyttökieltoon. Vertailun vuoksi mainittakoon, että lännen tähän mennessä antama apu, mukaan lukien taloudellinen, humanitaarinen ja sotilaallinen apu, on ollut yhteensä noin 350 miljardia dollaria, Ash toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Väitteet, joiden mukaan Venäjän jäädytettyjen varojen kanavointi Ukrainalle loukkaisi suvereenin immuniteetin periaatetta, ovat Ashin mukaan kestämättömiä. Periaate nimittäin koskee vain valtioita, jotka noudattavat kansainvälistä oikeutta, mitä Venäjä ei selvästikään tee.
Hän huomauttaa Venäjän myös säätäneen lakeja, jotka mahdollistavat maassa toimineiden länsimaisten yritysten kiristämisen ja antanut Venäjän valtiolle etuoikeuden lunastaa mitä tahansa länsimaista omaisuutta merkittävällä alennuksella.
– On myös kysyttävä, eikö länsimaiden kansallisen turvallisuuden pitäisi mennä niiden länsimaisten yritysten intressien edelle, jotka ovat tehneet katastrofaalisen huonon päätöksen investoidessaan Venäjälle, Ash sanoo.
– Lakeja voidaan ja niitä pitäisi muuttaa, kun kansallinen turvallisuus on vaakalaudalla, hän toteaa.
Hän kehottaa pohtimaan, kuinka järjenvastaista olisi ensin käyttää satojen miljardien dollarien edestä länsimaisten veronmaksajien varoja Ukrainan voiton ja jälleenrakentamisen varmistamiseen ja sitten palauttaa läntisille tileille jäädytetyt 400 miljardia dollaria Venäjälle.
– Kuvitteleeko joku, että varoja ei käytettäisi asevoimien uudelleenrakentamiseen ja siihen, että meitä uhattaisiin jälleen, hän kysyy.
– Ehkä meidän pitäisi liittää shekin oheen kirjekuoreen lappu, jossa kysytään: ”Kuinka voimme muuten olla avuksi, herra Putin?”
