Tilastokeskuksen mukaan matkailukysyntä Suomessa ylsi viime vuonna takaisin vuoden 2019 tasolle, 16,6 miljardiin euroon. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen Visit Finlandin toimeksiannosta laatimaan matkailutilinpitoon ja matkailukysynnän arvioon.
Matkailutoimialojen työllisyys on myös elpynyt, ja vuonna 2023 ne työllistivät 146 600 henkilöä. Tämä vastaa 5,3 prosenttia koko työvoimasta. Työllisistä puolet oli ravitsemustoiminnassa, neljännes henkilöliikenteessä ja noin kymmenes majoitustoiminnassa.
Visit Finlandin asiantuntija Katarina Wakonen arvioi, että ulkomaisen matkailukysynnän osuus oli vuonna 2024 noin 28 prosenttia kokonaiskysynnästä. Pandemiavuosien jälkeen osuus on noussut nopeasti, mutta vuoden 2019 tasosta (34 %) jäädään vielä. Euromääräisesti ulkomainen kysyntä on yhä 16 prosenttia vuoden 2019 tasoa alempana.
– Matkailu on globaalisti kasvuala. Suomessa kasvun varaan lasketaan erityisesti ulkomaisen kysynnän varaan, sillä kotimaanmatkailu on jo lähellä maksimiaan, Wakonen toteaa tiedotteessa.
Kotimaisen matkailukysynnän osuus on viime vuosina pienentynyt mutta on yhä merkittävästi korkeampi kuin ennen pandemiaa (72 % vs. 66 % vuonna 2019).
Ulkomaisesta matkailueurosta 74 senttiä käytetään majoitus-, ravintola- ja liikennepalveluihin, kun taas kotimaisesta matkailueurosta näihin kohdistuu 54 senttiä. Loput menevät muun muassa kulttuuri- ja virkistyspalveluihin sekä ostoksiin.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Ossi Nurmi kertoo, että matkailun osuus bruttokansantuotteesta oli 2,4 prosenttia vuonna 2024 – sama kuin vuonna 2019. Matkailun huippuvuonna 2019 osuus oli 2,8 prosenttia. Suomi on tällä osuudella lähes tasoissa Ruotsin kanssa (2,6 %), mutta selvästi jäljessä Norjasta (4,2 %) ja Islannista (8,3 %).
Matkailu on jo Suomen kolmanneksi suurin palveluviennin ala. Sen osuus viennistä oli viime vuonna viisi prosenttia ja palveluviennistä 14 prosenttia. Edelle ylsivät vain televiestintä- ja tietotekniikkapalvelut sekä muut liike-elämän palvelut.
