Euroopan keskuspankki laski odotetusti korkoa neljännes prosenttiyksikön verran tammikuun kokouksessaan. Markkinat ovat varsin yksimielisiä siitä, millaisia 12 kuukauden euriborin liikkeet ovat tänä vuonna.
Inflaatio on asettumassa EKP:n asettamaan kahden prosentin tavoitteeseen. Korot ovat edelleen lasku-uralla. On hyvin todennäköistä, että 12 kuukauden euribor on EKP:n kesäkuun kokouksen jälkeen 2 prosenttia. Se tarkoittaa 0,25 prosenttiyksikön laskua jokaisessa kokouksessa kesäkuuhun saakka.
Siihen ennusteeseen yhtyy myös Verkkouutisten haastattelema Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
– Pidemmät markkinakorot viittaavat siihen, että kesäkuussa olemme niissä luvuissa. Jos ei jotain yllättävää tapahdu, mutta se onkin oma kysymyksensä, minkä EKP laskee yllätykseksi, hän sanoo.
Maailman politiikassa on tällä hetkellä yksi yllätystekijä ylitse muiden. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin talouspolitiikka vaikuttaa olevan kuin raikas tuulahdus 1900-luvun alusta tariffeineen ja Yhdysvaltain laajennustoiveineen.
Trump kokee, että maailman talousmahtia kohdellaan maailman markkinoilla epäreilusti. Viikonloppuna hän lätkäisi tuontitulleja naapurivaltioista Kanadalle ja Meksikolle. Meksikon ja Kanadan lisäksi omansa sai Yhdysvaltain päävastustaja Kiinalle.
Trump on luvannut, ettei Euroopan unionikaan jää ilman tulleja. Eurooppa on saamassa omansa hänen mukaansa ”melko pian”. Tullien vaikutus rahan liikkeisiin on kahdenlainen. Se nostaa inflaatiopainetta, mutta se myös syö talouskasvua. Miten Trumpin tullit vaikuttaisivat Euroopan talouteen ja EKP:n rahapolitiikkaan?
– Mahdolliset tullit ovat hyvä testi ja näyttää, miten EKP painottaa päätöksenteossaan rahapolitiikassaan hintavakautta ja talouskasvua, Kotamäki sanoo.
Suomalaisista asuntolainoista suurin osa on sidottu vaihtuvakorkoisiin euriboreihin. Niistä kaikkein suosituin on 12 kuukauden euribor. Maksavatko suomalaiset asuntovelalliset nousevina korkokuluina Trumpin tulleja, jotka kiihdyttävät inflaatiota?
Kotamäki ei usko, että tullit vaikuttavat suuresti EKP:n rahapolitiikkaan ja sen korkopäätöksiin.
Tullien vaikutus rahapolitiikkaan on lyhytaikainen
Ekonomisti muistuttaa, että hintavakaus on ollut EKP:lle selkeästi tärkeämpi päätöksentekoa ohjaava kriteeri kuin talouskasvu. Keskuspankilla ei olekaan ainakaan samanlaista ääneen sanottua kaksoismandaattia kuin sen virkaveljellä Yhdysvaltain keskuspankki Fedillä.
Fed katsoo päätöksenteossaan molempia hintavakautta ja työllisyyttä. Se siis huolehtii rahapolitiikan vaikutuksista työllisyyteen ja talouskasvuun. Sen takia se onkin usein ollut hitaaksikin haukuttua EKP:tä ketterämpi rahapolitiikan liikkeissä.
– Tullit ovat inflatorisia, mutta ne ovat inflatorisia vain hetken aikaa. Ne nostavat verojen lailla inflaatiota hetkeksi. Niiden vaikutus kestää vain sen aikaa, kunnes talous sopeutuu uuteen tilanteeseen. Sen jälkeen tullien inflaatiovaikutus katoaa. Pitkällä aikavälillä tullien vaikutus nostaa hintoja, mutta ei vaikuta inflaatioon, Kotamäki sanoo.
Koko Eurooppa kipuilee samanlaisten ongelmien kanssa. Talouskasvu on koko vanhalla mantereella kivuliasta ja väestö vanhenee. Sen tähden Kotamäki onkin enemmän huolissaan siitä, kuinka mahdolliset tullit vaikuttavat Euroopan talouskasvuun kuin siihen, miten ne vaikuttavat pidempiaikaisesti euroalueen inflaatioon.
– Mielestäni EKP:n ei rahapolitiikan näkökulmasta kannattaisi tulleihin juuri reagoida. Rahapolitiikalla ei ole työkaluja, joilla tulleihin pystyttäisiin reagoimaan, Kotamäki sanoo.
– Oikea ratkaisu ei välttämättä ole kiristää rahapolitiikkaa. EKP:n kannattaisi katsoa tariffisyklin yli. Luulen, että EKP näkee asian isossa kuvassa samalla tavalla kuin minä. Tullit aiheuttavat kustannusshokin, ja jos EKP lähtisi kiristämään rahapolitiikkaa se syventäisi negatiivista talousvaikutusta.
