Yhdysvalloissa rasvamaksan aiheuttama maksakirroosi on tällä hetkellä kolmanneksi tavallisin syy maksansiirtoon ja siellä on ennustettu sen olevan tavallisin syy vuoteen 2020 mennessä. Väestön ikääntyminen yhdessä ylipainon kanssa lisää maksakirroosiriskiä.
Kaikki Suomen maksansiirrot on valtakunnallisesti keskitetty Hyksiin, jossa tehtiin järjestyksessään jo tuhannes maksansiirto aiemmin tänä syksynä. Maksansiirrot alkoivat Hyksissä ensimmäisenä Pohjoismaisena keskuksena joulukuussa 1982.
Alkoholikirroosista johtuvien maksansiirtopotilaiden osuus on toistaiseksi ollut Hyksissä vähäinen, mutta määrä on vähitellen lisääntymässä. Virushepatiittien aiheuttama maksakirroosi on Suomessa ollut harvoin siirron aiheena.
Luovuttajia tarvitaan lisää
Vuosittain Hyksissä tehdään keskimäärin 50-60 maksansiirtoa, mutta tarve olisi tätä suurempi. Maksansiirtojonoissa on tällä hetkellä noin 14 potilasta.
– Elinluovuttajista on jatkuvasti pula, ja valitettavasti monella aivokuolleella elinluovuttajalla on rasvamaksa. Elinluovuttajien tunnistamisessa on ongelmia, ja nyt ollaan STM:n johdolla laatimassa kansallisia toimintaohjeita luovutussairaaloille, ylilääkäri Helena Isoniemi Hyksin Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikasta kertoo.
Maksansiirtojen tulokset Suomessa kansainvälistä kärkiluokkaa: noin 95 prosenttia 2000-luvulla maksansiirron saaneista on elossa vuoden kuluttua siirrosta ja 80 prosenttia 10 vuoden kuluttua siirrosta. Pisimpään siirron jälkeen on potilas elänyt 29 vuotta. Hyksin potilaista useat naiset ovat maksansiirron jälkeen saaneet lapsia, muutamat jopa useampia.
