Maailman talousfoorumi on julkaissut globaalin riskiraportin, jossa se arvioi merkittävimpiä ja todennäköisimpiä lyhyen ja pitkän aikavälin kansainvälisiä riskejä.
Raportti pohjautuu niin sanottuun globaalien riskien arvioimiskyselyyn, johon vastasi noin 1500 korkeakoulujen, talouselämän, hallitusten, kansainvälisen yhteisön ja kansalaisjärjestöjen asiantuntijaa ympäri maailman. Vastaukset kerättiin viime vuoden syys-lokakuussa.
Kyselyssä vastaajat saivat valita enintään viisi riskiä, joiden uskoivat todennäköisimmin aiheuttavan merkittävän kansainvälisen kriisin vuoden 2024 aikana, seuraavan kahden vuoden aikana sekä seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Globaaliksi riskiksi on määritelty asia, jolla on tapahtuessaan merkittävä negatiivinen vaikutus kansainväliseen talouskasvuun, väestöön tai luonnonvaroihin.
Kaksi kolmasosaa (66 prosenttia) vastaajista katsoi, että todennäköisimmin maailmanlaajuisesti merkittävän kriisin aiheuttaa tänä vuonna äärimmäiset säätapahtumat. Sitä pidetään myös toiseksi vakavimpana riskinä seuraavan kahden vuoden aikana.
Ympäristöriskit hallitsivat riskimaisemaa kaikilla kolmella ajanjaksolla. Useampi ympäristöön liittyvä riski nousi kärkeen myös kymmenen vuoden arviossa.
Vuoden 2024 riskejä arvioitaessa toiselle sijalle nousi tekoälyn tuottama väärä tai tarkoituksellisesti harhaanjohtava tieto, jonka mainitsi yli puolet vastaajista (53 prosenttia). Sen arvioidaan nousevan merkittävimmäksi globaaliksi riskiksi seuraavan kahden vuoden aikana.
Riskin arvioidaan lisäävän yhteiskunnallista ja poliittista jakoa. Raportissa muistutetaan, että seuraavan kahden vuoden aikana maailmassa järjestetään vaalit valtioissa, joissa asuu yhteensä lähes kolme miljardia ihmistä.
Väärän tiedon ja disinformaation leviämisen arvioidaan voivan heikentää valittujen hallitusten legitimiteettiä. Tämä voi johtaa levottomuuksiin, jotka voivat vaihdella väkivaltaisista mielenosoituksista ja viharikoksista yhteenottoihin ja terrorismiin.
Väärän tiedon leviämisellä arvioidaan olevan vaikutus myös yleisten ’totuuskäsitysten’ horjumiseen ja sen seurauksena sekä propagandan että sensuurin yleistymiseen.
Vastaajat arvioivat tämän johtavan myös siihen, että hallitukset hallitsevat yhä enemmän tietoa, jonka he määrittelevät ’totuudeksi’. Pääsy vapaan tiedon, internetin ja vapaan lehdistön lähteille uhkaa myös vaarantua useissa maissa.
Kolmanneksi suurimmaksi riskiksi kuluvan vuoden osalta vastaajat nostivat yhteiskunnallisen ja poliittisen polarisaation, jonka mainitsee lähes puolet (46 prosenttia) vastaajista.
Viisi merkittävintä globaalia riskiä vuoden 2024 aikana:
- Äärimmäiset sääolosuhteet (66 prosenttia vastaajista mainitsi)
- Tekoälyn tuottama väärä ja harhaanjohtava tieto (53 prosenttia)
- Yhteiskunnallinen ja/tai poliittinen polarisaatio (46 prosenttia)
- Elinkustannuskriisi (42 prosenttia)
- Kyberhyökkäykset (39 prosenttia)
Kymmenen merkittävintä globaalia riskiä seuraavan kahden vuoden aikana:
- Väärä ja harhaanjohtava tieto
- Äärimmäiset säätapahtumat
- Yhteiskunnallinen polarisaatio
- Kyberturvattomuus
- Valtioiden välinen aseellinen konflikti
- Taloudellisten mahdollisuuksien puute
- Inflaatio
- Vastentahtoinen maahanmuutto
- Talouden laskusuhdanne
- Saastuminen
Kymmenen merkittävintä globaalia riskiä seuraavan kymmenen vuoden aikana:
- Äärimmäiset säätapahtumat
- Maapallon järjestelmän kriittinen muutos
- Biodiversiteetin kato ja ekosysteemin romahdus
- Luonnonvarojen puute
- Väärä ja harhaanjohtava tieto
- Tekoälyn käytön kielteiset vaikutukset
- Vastentahtoinen maahanmuutto
- Kyberturvattomuus
- Yhteiskunnallinen polarisaatio
- Saastuminen
Vastaajilta kysyttiin myös, miten he kuvailisivat maailman näkymiä seuraavan kahden ja kymmenen vuoden aikajänteellä.
Suurin osa (54 prosenttia) vastaajista kuvaili seuraavan kahden vuoden näkymiä ’epävakaiksi’. Vajaa kolmannes (27 prosentti) kuvaili näkymien olevan ’myllertävän’, joka kyselyssä tarkoitti mullistuksia ja kohonnutta globaalien katastrofien riskiä.
Seuraavan kymmenen vuoden näkymiä taas lähes puolet vastaajista (46 prosenttia) kuvaili ’myllertäviksi’. 17 prosenttia piti näkymiä jopa ’myrskyisinä’, joka kyselyssä tarkoitti globaalin kriisin siintämistä horisontissa.
