Maahanmuuttovirasto: Tämän vuoksi henkilöstön määrä on kasvanut

Viraston rahoitusta leikataan kymmenillä miljoonilla euroilla lähivuosien aikana.
Maahanmuuttoviraston säilöönottoyksikkö Helsingin Metsälässä. / STR / LEHTIKUVA / KIMMO PENTTINEN
Maahanmuuttoviraston säilöönottoyksikkö Helsingin Metsälässä. / STR / LEHTIKUVA / KIMMO PENTTINEN
Maahanmuuttoviraston säilöönottoyksikkö Helsingin Metsälässä. / STR / LEHTIKUVA / KIMMO PENTTINEN
Maahanmuuttoviraston säilöönottoyksikkö Helsingin Metsälässä. / STR / LEHTIKUVA / KIMMO PENTTINEN

Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Viren hämmästelee Suomen julkisen sektorin henkilöstön kasvua viime vuosikymmenten aikana.

Hän nostaa esiin tilaston, jonka perusteella Porin kaupungin henkilöstö oli vuonna 1972 yhteensä 1491, mutta vuonna 2004 jo 6638 henkilöä. Esimerkiksi sosiaalipalveluissa oli vuonna 1972 töissä 290 henkilöä, mutta seuraavan vuosituhannen alussa jo 1396 henkilöä.

Kaupungin väkiluku väheni samalla aikavälillä 78 350 asukkaasta 76 152 asukkaaseen.

Matti Viren nostaa esiin myös Migrin eli Maahanmuuttoviraston kasvun.

– Kiva tietää, että Migrin henkilöstö on 10 vuodessa kasvanut 300:sta 1640:een. Eikä kukaan rohkene ehdottaa leikkauksia: Tosin on sitä osattu enenkin: Porin kaupungin henkilöstön kasvu 32 vuodessa: kaupunki, jonka väkiluku supistui, mutta henkilöstö 4½ kertaistui. Näin helposti, emeritusprofessori kirjoittaa X:ssä.

Maahanmuuttovirasto on vastannut Matti Virenin julkaisuun. Sen mukaan lakisääteiset tehtävät, maahanmuuton määrä, lainsäädäntö ja Suomen turvallisuusympäristö näkyvät henkilöstön määrässä.

– Meille on vuosien aikana siirretty valtion vastaanottokeskukset ja säilöt, toimintoja poliisilta ja TE-toimistoilta sekä kokonaan uusia tehtäviä, Maahanmuuttovirasto kirjoittaa.

Viraston mukaan tehtävien siirrot viranomaisten välillä eivät kasvata valtion henkilöstön kokonaismäärää. Henkilöstöä siirtyy viranomaiselta toiselle, ja siksi näissä siirroissa Maahanmuuttoviraston henkilöstön määrä on kasvanut.

– Lisäksi maahanmuutto Suomeen on vakiintunut yli kymmenen vuoden takaista paljon korkeammalle tasolle. Tällä hallituskaudella toteutettu historiallinen maahanmuuton reformi on vaatinut suuria investointeja lupamenettelyihin ja tietojärjestelmiin, Maahanmuuttovirasto toteaa.

Lupien käsittelyn työmäärään vaikuttaa lainsäädäntömuutosten lisäksi lupakäsittelyltä samanaikaisesti vaadittava nopeus ja seikkaperäisyys.

– Juuri nyt määrärahakehykseemme kohdistuu mittavia valtiontalouden säästöjä. Se on vuoden 2026 alussa leikkautunut yli 20 milj. eurolla ja vastaavan mittaluokan lisäsäästöt toimeenpannaan vuoteen 2028 mennessä, virasto sanoo.

LUE MYÖS:
Noin 20000 Suomesta suojelua saanutta seulottiin, tuhannelta löytyi vakavaa rikostaustaa (VU 16.11.2026)
Migri käsittelee hakemuksia liian kauan, ministeriöltä vaaditaan toimia (VU 13.11.2026)

Perussuomalaiset ehdotti sopeutusohjelmassaan pankkien korkokatteeseen kohdistuvaa veroa.
Kokoomusnuorten mukaan perustuslakiin pitäisi kirjata julkisen sektorin menoille sitova katto.
Rikoksiin syyllistyneiden kansalaisuuksissa korostuvat Irak, Afganistan ja Syyria.
Mainos