PS:stä myönnetään: Pankkivero voisi näkyä lainojen hinnoissa

Perussuomalaiset ehdotti sopeutusohjelmassaan pankkien korkokatteeseen kohdistuvaa veroa.
Käteistä rahaa. LEHTIKUVA / VILJA SIRVIÖ
Käteistä rahaa. LEHTIKUVA / VILJA SIRVIÖ
Käteistä rahaa. LEHTIKUVA / VILJA SIRVIÖ
Käteistä rahaa. LEHTIKUVA / VILJA SIRVIÖ

Perussuomalaiset ehdottaa sopeutusohjelmassaan uutta pankkiveroa.

Vero olisi kolme prosenttia pankin korkokatteesta, ja sen arvioitaisiin tuottavan valtiolle 150 miljoonaa euroa vuodessa. 

Korkokate tarkoittaa pankin korkotuottojen ja korkokulujen erotusta. Se ei ole sama asia kuin pankin voitto. Siitä ei ole vähennetty esimerkiksi toimintakuluja ja luottotappioita.

Verkkouutiset kysyi veroavausta perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa esitelleeltä Jussi Lindgreniltä, voisiko pankkivero päätyä asiakkaiden maksettavaksi. Lindgren on valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) talouspoliittinen erityisavustaja.

Lindgren pitää mahdollisena, että osa verosta siirtyisi asiakkaille esimerkiksi lainojen hinnoissa.

– Kyllähän verosta osa menee asiakkaan maksettavaksi. Sitä ei voi välttää oikeastaan missään veroissa.

Hän ei silti usko veron vaikuttavan käytännössä pankkien toimintaan tai lainanantoon. Lindgrenin mukaan 150 miljoonan euron vuotuinen tuottoarvio on pankkisektorin kokoon nähden pieni.

– En usko, että sillä on käytännössä mitään vaikutusta mihinkään.

Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen arvioi viime viikolla Verkkouutisille, että vero saattaisi päätyä lopulta pankin asiakkaiden maksettavaksi.

– Kaikki korkokatteeseen kohdistuvat lisäkustannukset vähentävät jollain tavalla lainanantoa ja todennäköisesti lisäävät myös sen kustannuksia.

Veron lopullinen vaikutus riippuisi Ruuskasen mukaan siitä, miten pankit reagoisivat siihen ja miten kustannukset jakautuisivat.

Myös kansanedustaja Henrik Vuornos (kok.) sanoo, että pankkiveron maksajiksi joutuisivat lopulta pankin asiakkaat.

Video

– Pankkiveron maksajiksi joutuisivat ennen kaikkea velalliset, eli ihan tavalliset luottokortti- ja asuntolaina-asiakkaat Suomessa.

PS perustelee veroa korkokatteen kasvulla

Perussuomalaisten yksi peruste pankkiverolle on se, että yleisen korkotason noustessa pankkien myöntämien lainojen korot kasvavat usein talletuskorkoja nopeammin. Tämä kasvattaa korkokatetta, ja puolue pitää näin syntyvää lisätuottoa windfall-voittona.

Pellervon taloustutkimuksen Ruuskanen pitää kilpailun lisäämistä pankkiveroa parempana keinona hillitä lainakorkojen ja talletuskorkojen välistä eroa. Hänen mukaansa lainakorkojen ja talletuskorkojen eritahtinen nousu liittyy pankkien välisen kilpailun vähäisyyteen.

– Pankkiveroa parempi ratkaisu olisi se, että kilpailun toteutumista pankkisektorilla edistettäisiin.

Myös Lindgren sanoo, että pankkien välisessä kilpailussa on puutteita. Hän ei kuitenkaan pidä kilpailun lisäämistä realistisena ratkaisuna. Syynä sille on alan massiivinen sääntely.

– En usko, että me ikinä saisimme pankkisektorille kunnolla kilpailua, koska siitä sääntelystä ei nykyisellään voida luopua.

Lindgren perustelee pankkiveroa myös sillä, että pankkiala saa hänen mukaansa yhteiskunnalta merkittävää tukea.

– Pärjäisivätkö pankit modernissa yhteiskunnassa ilman keskuspankilta tulevaa valtion tukea? Eivät pärjäisi päivääkään. Ne kaatuisivat päivässä.

Perussuomalaisten ehdotuksessa vero kohdistuisi nimenomaan korkokatteeseen, ei pankin tekemään voittoon. Pankin korkokate voi olla kohtuullisen hyvä, mutta siitä syntyvä tulo voi mennä esimerkiksi luottotappioiden ja muiden kulujen kattamiseen.

Lindgren perustelee korkokatteen käyttämistä verotuksessa tuloksen sijaan sillä, että korkokate on ”aika suoraviivainen”.

– Sitä ei kirjanpidollisesti ole kovin helppo manipuloida, koska se mittaa vain otto- ja antolainauksen korkovirtojen eroa.

Viraston rahoitusta leikataan kymmenillä miljoonilla euroilla lähivuosien aikana.
Kokoomusnuorten mukaan perustuslakiin pitäisi kirjata julkisen sektorin menoille sitova katto.
Puheenaihe-podcastissa pääministeri toteaa, että eroja on SDP:n kanssa tullut myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Mainos