Noin 20000 Suomesta suojelua saanutta seulottiin, tuhannelta löytyi vakavaa rikostaustaa

Rikoksiin syyllistyneiden kansalaisuuksissa korostuvat Irak, Afganistan ja Syyria.
Maahanmuuttoviraston kyltti Helsingissä.
Maahanmuuttoviraston kyltti Helsingissä. LEHTIKUVA / JADE SILPO
Maahanmuuttoviraston kyltti Helsingissä.
Maahanmuuttoviraston kyltti Helsingissä. LEHTIKUVA / JADE SILPO

Euroopan unionin uusi turvapaikkasopimus muutti kesäkuussa kansainvälisen suojelun käytäntöjä. Määritelmäasetus lisäsi tilanteita, joissa viranomaisen tulee poistaa henkilön suojeluasema, jos henkilö on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta ja on vaaraksi sen jäsenvaltion yhteisölle.

Aiemminkin Maahanmuuttovirasto on poistanut suojeluaseman rikoksiin syyllistyneiltä, jos suojelun tarve on lakannut olemasta.

Näin on toimittu myös kaikkien muiden suojelua saaneiden kohdalla. Asema on voitu poistaa esimerkiksi silloin, jos maan turvallisuustilanne tai henkilön olosuhteet ovat muuttuneet niin, ettei suojelulle ole enää tarvetta.

Lakimuutosten seurauksena käynnistettiin Maahanmuuttoviraston ja Keskusrikospoliisin väliseen tietovertailuun perustuva projekti, jossa seulottiin suojeluaseman saaneet henkilöt, joilla on taustallaan törkeitä rikoksia.

– Lakimuutoksen toimeenpanossa keskeistä on viranomaisten välinen tiivis yhteistyö ja tiedonvaihto. Yhteistyö Keskusrikospoliisin kanssa on sujunut hyvin, toteaa Maahanmuuttoviraston kansainvälisen suojelun oleskelulupien ja jälkivalvonnan prosessinomistaja Mikko Keski-Nirva tiedotteessa.

Seulonnan kohteena oli noin 20 000 turvapaikan tai toissijaista suojelua saanutta henkilöä. Seulonnan tuloksena havaittiin vakavaa rikostaustaa noin 1000 henkilöllä.

Rikoksiin syyllistyneiden kansalaisuuksissa pääosan muodostavat Irakin, Afganistanin ja Syyrian kansalaiset, jotka muodostavat yhteensä kolme neljäsosaa tapauksista.

Erityisen törkeiden rikosten seulonnassa yleisimmät rikosnimikkeet liittyivät väkivalta- ja seksuaalirikoksiin (esim. törkeä pahoinpitely, raiskaus, lasten raiskaus, ryöstö) sekä huumausaineisiin. Joukossa on myös henkirikoksia, talousrikoksia ja terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia.

Seuraavassa vaiheessa henkilöitä kuullaan suullisesti ja asiassa tehdään päätösharkinta. Erityisen törkeitä rikoksia tehneiden suojeluasema poistetaan ja heille tehdään karkottamispäätös, ellei palautuskielto estä sitä.

Video

Jos henkilöltä poistetaan kansainvälinen suojeluasema, eikä häntä voida poistaa maasta, jää hän tilapäiselle yhden vuoden luvalle Suomeen. Tämä lupa ei sisällä oikeutta työhön, opiskeluun eikä perheenyhdistämiseen.

Tilapäisen luvan edellytyksiä seurataan säännöllisesti, ja lupa peruutetaan, jos maastapoistaminen tulee mahdolliseksi.

Ensimmäiset maasta karkottamispäätökset ovat tulleet poliisilaitoksille tiedoksi annettaviksi. Poliisi odottaa päätösten tulevan täytäntöönpanokelpoisiksi, jonka jälkeen alkaa käytännön maasta poistamisen järjestelytyö. Käytännön palautustyöstä vastaa poliisilaitokset ympäri Suomen.

– Priorisoimme palautustoiminnassamme rikoksiin syyllistyneiden palautusten toimeenpanoa. Lisäämme resursointia palautettavien matkustusasiakirjojen hankintaan ja yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa nopeiden palautusten mahdollistamiseksi, poliisitarkastaja Janne Lepsu kertoo.

Yhteistyötä lisätään myös sellaisiin maihin, joihin palautusten täytäntöönpano on haasteellinen.

– Irakin kansalaisten palautuksien osalta yhteistyö on sujuvaa nykyisin ja myös Somalian osalta edetään parempaan suuntaan. Haasteita meille tuottaa edelleen Afganistanin ja Syyrian palautusjärjestelyjen yhteensovittaminen kohdemaiden kanssa. Poliisin osaaminen maasta poistamispäätösten täytäntöönpanossa on korkealla tasolla ja olemme pystyneet kasvattamaan palautusmääriä viimeisten vuosien aikana useita kymmeniä prosentteja, Lepsu sanoo.

Sen ohella, etteivät kaikki maat ota vastaan rikoksiin syyllistyneitä kansalaisiaan tai maan olot ovat kategorisesti sellaisia, ettei palautus ole mahdollista, myös palautuskielto voi estää yksittäistapauksissa maastapoistamisen.

Suomen perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksissa olevan palautuskiellon mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Kielto on ehdoton, ja se koskee kaikkia henkilöitä.

Puolustusministeri allekirjoittaa kokoomuksen uuden linjauksen maahanmuutosta.
Oikeusasiamies huomauttaa, ettei resurssipula oikeuta lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöntiin.
Mainos