– Perussuomalaiset haluaa ”tuntuvasti rajoittaa Suomelle haitallista” maahanmuuttoa. Ei ole varmaan haitaksi myöskään muistaa, että muutto Suomeen on kaikkineen viime vuosina ollut vähäistä. Tuntuva rajoittaminen on jo tästä syystä melkoinen haaste. Helsingin kaupungin erikoistutkija, VTT Pasi Saukkonen toteaa.
Maahanmuuton tutkimiseen erikoistunut Saukkonen on jakanut Twitterissä sarjan tilannetta havainnollistavia otteita tilastoista (alla). Ne avaavat, kuinka vähän Suomeen on ollut tulijoita ulkomailta.
Perussuomalaiset esitti hallitustunnustelija Petteri Orpon (kok.) kysymyksiin antamissaan vastauksissa kolme kynnyskysymystä. Yksi niistä koski maahanmuuttoa. Siinä todettiin ettei puolue lähde sellaiseen hallitukseen, joka ”ei rajoita tuntuvasti Euroopan ulkopuolelta tulevaa sellaista maahanmuuttoa, joka on Suomelle taloudellisesti ja turvallisuuden kannalta haitallista”.
Suomea vaivaavaa laajaa työvoimapulaa koskevaan kysymykseen antamassaan vastauksessa perussuomalaiset taas luonnehti työperäistä maahanmuuttoa ”täydentäväksi elementiksi”, ja totesi, että kansainvälisessä rekrytoinnissa pitäisi painottaa korkeakoulutettuja ammattilaisia ja että ”työntekijäammatteihin työntekijöitä Suomen rajojen ulkopuolelta tulee ensisijaisesti rekrytoida EU:n 450 miljoonan ihmisen sisämarkkinoilta”.
Maahanmuuttoasiantuntija Pasi Saukkonen pitää näitäkin näkemyksiä faktojen valossa haasteellisina.
– Kovasti haluttaisiin kohdentaa kansainvälistä rekrytointia Euroopan unionin jäsenmaihin. Se ei ole huono idea, mutta silloin pitää muistaa, että liikkeelle lähdetään likimain nollasta. Viroa lukuun ottamatta Suomi ei ole EU-kansalaisia juuri kiinnostanut, hän muistuttaa.
Saukkonen on jakanut alta löytyvän kuvan nettomuutosta Suomeen suurimmista EU-lähtömaista vuosina 2017-2021. Listalta löytyvät suuruusjärjestyksessä Viro, Romania, Latvia, Puola, Italia, Espanja, Ruotsi ja Bulgaria. Virosta tulijoita oli viime vuonna nettona noin 1300. Kaikista muista maista maista tulijoita on ollut vain enimmillään joitakin satoja vuodessa. Tällaisten määrien merkitys työmarkkinoilla on hyvin pieni.
– Ylipäätään on taas hyvä muistaa, että näissä asioissa kyse ei ole Suomesta vaan eräistä Suomen paikkakunnista ja alueista. Pääkaupunkiseudulla asuu puolet Suomen ulkomaalaistaustaisista. Pysyvän muuton lisääminen muualle vaatii kovasti töitä, ei sen työn vastustamista, Pasi Saukkonen avaa.
Hänen mukaansa ulkomailla syntyneet muodostavat puolestaan pääkaupunkiseudun monilla toimialoilla ja ammattiryhmissä hyvin suuren osuuden kaikista työllisistä. Esimerkiksi yli puolet pääkaupunkiseudun linja-auton- ja raitiovaununkuljettajista oli vuonna 2020 maahanmuuttajia.
– Kyse ei ole ”täydentävästä elementistä”, vaan panoksesta, jota ilman ei selvitä, Saukkonen toteaa.
Hän on jakanut alta viimeisessä kuvassa löytyvän listan maahanmuuttajien osuuksista eri pääkaupunkiseudun ammattiryhmissä.
Kovasti haluttaisiin kohdentaa kansainvälistä rekrytointia Euroopan unionin jäsenmaihin. Se ei ole huono idea, mutta silloin pitää muistaa, että liikkeelle lähdetään likimain nollasta. Viroa lukuun ottamatta Suomi ei ole EU-kansalaisia juuri kiinnostanut. pic.twitter.com/aIvHeOyog9
— Pasi Saukkonen (@pasi_saukkonen) April 19, 2023
Pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla ulkomailla syntyneet muodostavat puolestaan monilla toimialoilla ja ammattiryhmissä hyvin suuren osuuden kaikista työllisistä. Kyse ei ole "täydentävästä elementistä", vaan panoksesta, jota ilman ei selvitä. pic.twitter.com/vHwcmvWu4g
— Pasi Saukkonen (@pasi_saukkonen) April 19, 2023