Maahanmuuttajien työllisyys kasvaa huomattavasti maahanmuuttoa seuraavina vuosina. Datahuoneen tuoreessa selvityksessä on tarkasteltu maahanmuuttajien päätoimisen työllisyyden ja palkkatyöhön osallistumisen kehitystä 2000-2021.
Lähtötaso oli vielä varsinkin 2000-luvun alussa melko matala. Viime vuosina Suomeen muuttaneiden osallistuminen työmarkkinoille on ollut heti korkeammalla tasolla aiempiin maahanmuuttajakohortteihin verrattuna.
Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten miesten päätoiminen työllisyys on kasvanut vuosien 2000 ja 2021 välillä noin kymmenen prosenttiyksikköä. Vuonna 2021 päätoimisten työllisten osuus oli noin 65 prosenttia.
Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyyden lähtötaso oli 2000-luvun alussa alle 40 prosenttia, mutta ero miehiin kaventui vuosina ennen finanssikriisiä. Vuonna 2021 heistä noin 55 prosenttia oli päätoimisia työllisiä.
Suomessa syntyneiden suomalaistaustaisten päätoimisten työllisten osuus oli samaan aikaan sekä miehillä että naisilla noin 75 prosenttia. Ero suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten päätoimisessa työllisyydessä supistui 2000-luvun alussa ennen finanssikriisiä mutta on pysynyt sen jälkeen melko vakaana.
Selvityksessä tarkasteltiin päätoimisen työllisyyden kehitystä maahanmuuttoa seuraavina seitsemänä vuonna. Tulosten mukaan työllisyys paranee nopeasti maahantulon jälkeen, mutta suhdannetilanne vaikuttaa työllisyyden tasoon. Esimerkiksi finanssikriisin jälkeen työllisyyskehitys oli aiempaa heikompaa.
Erityisen heikosti kehittyi kriisin aikana tulleiden työllisyys. Viimeisimpinä vuosina muuttaneiden työllisyyden lähtötaso ja alkuvuosien kehitys ovat olleet aiempaa paremmat.
– Suotuisan työllisyyskehityksen syynä voi olla esimerkiksi maahanmuuttajaprofiilin muuttuminen aiempaa enemmän työperäiseksi tai työllistymispotentiaaliltaan korkeammaksi tai kasvanut työvoiman kysyntä, kertoo tiedotteessa tutkija Max Toikka.
Selvityksessä tarkasteltiin myös palkkatuloja saaneiden osuutta vuosina 2019–2022 maahan muuttaneista tulorekisterin kuukausitason tietoja käyttäen.
Etenkin vuosina 2021 ja 2022 maahan muuttaneiden työmarkkinoille osallistuminen on lisääntynyt huomattavasti heti maahantulon jälkeisinä kuukausina. Esimerkiksi kesällä 2022 vuoden 2021 maahanmuuttajista noin 60 prosenttia oli jo palkkatöissä.
Vielä ei voida päätellä, onko kyseessä tilapäinen vai pysyvämpi muutos. Myönteiseen työllisyyskehitykseen voi vaikuttaa suhdanteen paraneminen koronarajoitusten jälkeen.
– Vuonna 2021 ja 2022 maahanmuutto oli suurempaa kuin aiemmin 2000-luvulla. Kasvu ei näytä tapahtuneen työllisyyden kustannuksella, päinvastoin näinä vuosina tulleiden osallistuminen palkkatyöhön on ollut heti alusta aiempaa korkeammalla tasolla, toteaa Toikka.
VATT:n yhteydessä itsenäisenä yksikkönä toimiva Datahuone on hyödyntänyt selvityksessään Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistoja, Digi- ja väestötietoviraston väestönmuutostietoja sekä kuukausitason palkkasuhdetietoja tulorekisteristä.
