Danske Bank on julkaissut analyysin, jossa käydään läpi kahta vaihtoehtoista skenaariota Ukrainan tulitauosta ja sen talous- ja markkinointivaikutuksista.
– Näemme, että Yhdysvaltojen viranomaisten ulostulot kertovat nyt nopeasta pyrkimyksestä rauhansopimukseen, ja riski Ukrainan kannalta huonolle diilille on noussut, Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto sanoo tiedotteessa.
Tulitaukosopimuksen todennäköisyydeksi arvioidaan jopa 80 prosenttia. Pankki uskoo, että ensimmäinen sopimus voi syntyä jo vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.
Pankki käy analyysissa läpi kahta vaihtoehtoista skenaariota: niin sanottua likaista diiliä ja hyväksyttävää diiliä.
– Tällä erää pidämme likaista diiliä todennäköisimpänä lopputulemana. Mitä nopeammin sopuun päästään, sitä todennäköisempää, että rauhan ehdot ovat Ukrainan kannalta huonot. Venäjällä ei ole kiire lopettaa sotaa, Kuusisto toteaa.
Hänen mukaansa konfliktin ja rauhan keskeiset taloudelliset vaikutukset kiteytyvät viiteen kanavaan: energiapakotteisiin, jälleenrakentamiseen, puolustusinvestointeihin, ukrainalaispakolaisten mahdolliseen paluuseen sekä luottamusvaikutukseen.
– Koska Venäjällä ei ole vielä kiire lopettaa sotaa, arvioimme, että tulitaukosopimuksen nopea syntyminen edellyttäisi Venäjälle tehtyjä selkeitä myönnytyksiä. Siksi arvioimme, että likainen diili on sisällöltään sellainen, jossa Ukraina jää ilman uskottavia turvatakuita ja Yhdysvallat purkaa osan pakotteista nopeasti, mukaan lukien energiakauppaan kohdistuvat pakotteet.
Kuusiston mukaan tämä mahdollistaisi myös Euroopan maille jälleen energiaostot Venäjältä, ja osa EU-maista tarttuisikin tähän mahdollisuuteen.
– Etenkin kaasun hinnat laskisivat. Likaisen diilin skenaariossa jälleenrakentaminen lähtisi vaivalloisesti liikkeelle, sillä etenkään yksityiset sijoittajat eivät uskaltaisi investoida maahan. Turvallisuustilanteen epävarmuus heikentäisi myös ukrainalaisten paluumuuttointoa. EU kiirehtisi puolustusinvestointeja akuutin Venäjän uhan säilyessä.
Toinen skenaario olisi niin sanottu hyväksyttävä diili, jossa Ukraina saisi uskottavat turvatakuut olisi vaikutuksiltaan peilikuva: energiapakotteet pysyisivät lyhyellä aikavälillä, ja jälleenrakentaminen pääsisi kunnolla vauhtiin.
– Monet ukrainalaiset palaisivat kotimaahansa, mikä näkyisi etenkin Ukrainan naapurimaissa työvoiman supistumisena. Kokonaisuudessaan ukrainalaisten paluumuutosta Euroopalle aiheutuva negatiivinen tarjontasokki jäisi kuitenkin pieneksi. Myös hyväksyttävän diilin skenaariossa EU jatkaisi puolustusinvestointien kiihdyttämistä nykytasoiltaan, mutta kiireen tuntua olisi vähemmän.
Tässä skenaariossa Ukrainan mahdollisen rauhansopimuksen suorat vaikutukset euroalueen bruttokansantuotteen kasvuun jäisivät arviomme mukaan kokonaisuudessaan hyvin maltillisiksi, vaikka esimerkiksi jälleenrakennushankkeet voivatkin yritystasolla tarjota kiinnostavia mahdollisuuksia.
Skenaariossa energiahintojen lasku tukisi talouskasvua, mutta likaisen diilin skenaariossa epävarmuus tulevasta rasittaisi luottamusta eikä Ukrainan jälleenrakentaminen pääsisi kunnolla käyntiin.
– Hyväksyttävän diilin skenaariossa jälleenrakennusintoa ja -pyrkimystä olisi enemmän, mutta kysymykseksi nousee rahoitus. Kehitys- ja jälleenrakennuspankit ovat tähän mennessä investoineet Ukrainaan joitakin miljardeja euroja, kun jälleenrakennustarpeeksi on arvioitu jopa 462 miljardia euroa tulevan vuosikymmenen aikana.
Puolustusinvestointien rahoittamiseen Euroopassa löytynee Kuusiston mukaan kasvavaa halukkuutta, mutta tähän asti mahtipontiset suunnitelmat ovat jääneet enemmän puheen tasolle.
– Esimerkiksi EU allokoi vuosina 2021-2027 rahoituskehyksestään vain 16,4 miljardia euroa puolustukseen, vaikka tulevan vuosikymmenen aikana on arvioitu tarvittavan 500 miljardin arvosta lisäpanostuksia.
Analyysin mukaan tulitaukosopimuksen syntyminen todennäköisesti vahvistaisi euroa dollaria vastaan, mutta liike jäisi tilapäiseksi.
– Arvioimme edelleen, että valuuttaparin vaakakupissa painavat enemmän Yhdysvaltojen hallinnon toimet, ja dollarin vahvistuminen euroon nähden 12 kuukauden aikahorisontilla jatkuu. Likaisen diilin skenaariossa mahdollinen kaasuhintojen lasku voisi painaa inflaatiota ja inflaatio-odotuksia, mutta emme näe vaikutuksen olevan EKP:n rahapolitiikan kannalta ratkaiseva, Kuusisto sanoo.
Hänen mukaansa pikemminkin inflaation hidastuminen tukisi EKP:n jo valitsemaa politiikkasuuntaa, jossa korkoja lasketaan ja rahapolitiikkaa kevennetään.
– Vaikutukset korkomarkkinoille tulisivatkin todennäköisesti ensisijaisesti velkakirjamarkkinoiden kautta. Odotamme EU-maiden ja -instituutioiden rahoittavan jälleenrakennus- ja puolustusinvestointeja uudella velalla, jolloin olemassa olevan velan tuottovaatimus kohoaa. Elvyttävä vaikutus voi myös nostaa pitkän aikavälin inflaatio-odotusta ja siten johtaa korkokäyrän jyrkentymiseen.
