Ukraina on kiihdyttänyt kesän aikana pitkän kantaman drooni-iskuja Venäjälle. Kohteina on ollut öljynjalostamoita, Wildberries-yhtiön massivisia logistiikkakeskuksia ja sotateollisuuden laitoksia.
Asiantuntijoiden mukaan hyökkäykset lisäävät painetta Kremlille ja tuovat sotatoimien seuraukset myös tavallisten venäläisten arkeen.
Sotatieteiden tohtori, kansanedustaja Jarno Limnell (kok.) arvioi koko sodan strategisen asetelman muuttuvan.
– Venäjän ilmapuolustus on ajautumassa mahdottomaan tehtävään. Venäjän suurin ongelma on nyt sen maantiede. Ukraina ei iske yksittäisiin sotilaskohteisiin vaan pakottaa Venäjän puolustamaan samanaikaisesti koko valtavaa yhteiskuntaansa, Limnell kirjoittaa X:ssä.
Hän huomauttaa ilmapuolustuksen toimivan tehokkaimmin silloin, kun suojattavia kohteita on rajallinen määrä. Nyt Venäjän on suojattava yhtä aikaa Moskovaa, lentotukikohtia, öljynjalostamoita ja logistiikkakeskuksia.
Kaukoiskuissa moukaroidaan lisäksi puolustusteollisuutta, satamia, rautatieverkkoa ja energiainfrastruktuuria.
– Jokainen uusi suojattava kohde tarkoittaa vaikeampaa priorisointia. Jos ilmatorjunta keskitetään Moskovaan, muu infrastruktuuri jää aiempaa haavoittuvammaksi. Jos suojaa hajautetaan laajemmalle, yksittäisten kohteiden puolustus heikkenee. Täydellistä ratkaisua ei ole, kansanedustaja toteaa.
Jarno Limnellin mukaan kyse ei enää ole vain siitä, kuinka monta droonia Ukraina pystyy lähettämään.
– Ratkaisevampaa on, kuinka monta kohdetta Venäjä joutuu puolustamaan yhtä aikaa. Hyökkääjän tavoitteena on kuormittaa puolustajaa niin laajasti, että tämän resurssit eivät enää riitä kaikkeen.
Toimintavapaus kaventuu
Tämä pakottaa Venäjän sitomaan yhä enemmän ilmatorjuntaa, henkilöstöä ja muita voimavaroja oman alueensa suojaamiseen. Jokainen järjestelmä, joka siirretään suojaamaan infrastruktuuria, on pois muualta. Samalla Venäjän toimintavapaus kaventuu vähitellen.
Vaikutukset ulottuvat myös yhä selvemmin tavallisten venäläisten arkeen.
– Kun iskujen kohteina ovat logistiikka, energia ja toimitusketjut, sota näkyy viivästyvinä toimituksina, häiriöinä ja kasvavana epävarmuutena. Kotirintamaa on yhä vaikeampi eristää sodan vaikutuksilta, Limnell sanoo.
Kansanedustaja kehottaa Suomea huomioimaan, että tulevaisuuden ilmapuolustus ei tarkoita vain sotilaskohteiden suojaamista.
Myös energia, tietoliikenne, satamat, logistiikka ja muu kriittinen infrastruktuuri ovat osa puolustusta. Tämä korostaa kokonaisturvallisuuden merkitystä.
– Pidän mahdollisena, että Ukraina pyrkii nyt ennen kaikkea kuluttamaan Venäjän puolustusjärjestelmää, ei vain tuhoamaan yksittäisiä kohteita. Jos näin on, sodassa ratkaisee yhä enemmän se kuinka kauan Venäjä pystyy puolustamaan koko valtavan maa-alueensa yhtä aikaa, Limnell sanoo.