Venäjän viime yönä tekemä mittava ohjus- ja lennokki-isku Kiovaan osoittaa jälleen, kuinka pahasti Ukraina tarvitsee lisää ilmatorjuntaa, toteaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.
– Venäjä tietää tämän. Jos nykyinen kehitys jatkuu, tulevasta talvesta voi tulla Ukrainalle vaikein pitkään aikaan, Vanhanen huomauttaa viestipalvelu X:ssä.
Kiovaan ja sitä ympäröivälle alueelle kohdistuneessa hyökkäyksessä kuoli Ukrainan viranomaisten mukaan ainakin 15 ihmistä. Venäjä käytti iskussa muun muassa ballistisia ohjuksia, joiden torjumiseen Ukrainalla on vain rajallisesti kalustoa ja torjuntaohjuksia.
Venäjä on kasvattanut ballististen ohjusten käyttöä nopeasti. Vanhanen nostaa esiin, että Venäjä laukaisi heinäkuussa noin kaksinkertaisen määrän ballistisia ja risteilyohjuksia kesäkuuhun verrattuna. Kasvun taustalla on vuosien ajan laajennettu ohjustuotanto.
Ukrainan ilmapuolustuksen tilanne paljastui erityisen vaikeaksi elokuun alussa, kun Venäjä laukaisi yhdessä yössä 27 ballistista ohjusta. Ukraina pystyi torjumaan niistä vain yhden. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan syynä olivat Patriot-järjestelmän torjuntaohjusten puutteet.
– Patriot on käytännössä ainoa tehokas suoja ballistisia ohjuksia vastaan, mutta torjuntaohjuksista on vakava pula, Vanhanen toteaa.
Patriotien saatavuudella on merkitystä myös Suomelle. Vanhanen arvioi aiemmin Verkkouutisille, että Yhdysvaltojen ohjusvarastojen hupeneminen voi pakottaa maan valitsemaan, minkä liittolaisten tarpeet asetetaan kiireellisimmiksi. Ongelma ei hänen mukaansa ole ensisijaisesti raha vaan tuotantoon tarvittava aika.
Pelkkä ilmapuolustuksen vahvistaminen ei Vanhasen mukaan ratkaise ongelmaa pitkällä aikavälillä. Ukraina tarvitsee pitkän kantaman aseita voidakseen iskeä Venäjän ohjustuotantoon, laukaisualustoihin ja niitä tukevaan logistiikkaan.
– Siksi pelkkä puolustaminen tai ilmatorjunta ei pitkällä aikavälillä riitä, hän sanoo.
Venäjän strategiana siviiliväestön kestokyvyn murtaminen
Vanhanen arvioi Venäjän strategian muuttuvan yhä selvemmäksi. Jos hyökkääjä ei saavuta ratkaisevaa läpimurtoa rintamalla, se voi siirtää painopistettä kaupunkeihin, energiainfrastruktuuriin ja siviiliväestön kestokyvyn murtamiseen.
Ukrainan energiaministeri Denys Šmyhal on arvioinut, että Venäjä voi kohdistaa tulevia iskujaan erityisesti vesihuoltoon. Viime talvena iskujen keskeisiä kohteita olivat sähkö- ja lämpöjärjestelmät. Vesihuoltoon iskeminen vaikeuttaisi kaupunkilaisten arkea entisestään.
Asiantuntijan mukaan lännen pitäisi toimia jo loppukesän ja alkusyksyn aikana. Ukraina tarvitsee lisää ilmapuolustusjärjestelmiä, Patriot-torjuntaohjuksia ja pitkän kantaman aseita. Samalla Venäjän ohjustuotantoa pitäisi vaikeuttaa pakotteilla.
Aikataulu on ratkaiseva: talven iskukampanjan torjumiseen tarvittavat päätökset ja toimitukset eivät auta, jos ne tehdään vasta Venäjän hyökkäysten alettua.