Saksan taloutta ja energiaa korostanut Venäjä-politiikka on joutunut Ukrainassa helmikuussa alkaneen hyökkäyssodan jälkeen yhä suuremman arvostelun kohteeksi. Euroopan suurimman talouden ja keskeisen teollisuusvaltion riippuvuus venäläisestä energiasta on kriitikoiden mukaan osoittautunut turvallisuuspoliittiseksi virheeksi, ja antanut Venäjälle mahdollisuuden käyttää energia omien tavoitteidensa edistämiseksi.
Nyt asiantuntijat varoittavat Saksan toistavan saman virheen toisen kansainvälisen politiikan pelisääntöjä kyseenalaistavan suurvallan, eli Kiinan kanssa. Asiasta uutisoi The New York Times.
Lehden mukaan jopa miljoona saksalaista työpaikkaa on suoraan riippuvaisia Kiinasta, ja jopa puolet Saksan teollisuudesta on ainakin osittain riippuvainen Kiinasta jakeluketjujensa osalta. Kiina on Saksalla paitsi merkittävä vientimaa, myös keskeinen raaka-aineiden ja teknologian tuoja.
Nyt Saksan liittokansleri Olaf Scholz aikoo vierailla Kiinassa marraskuun alussa. Vierailu on herättänyt runsaasti keskustelua, ennen kaikkea Kiinan johdon koventuneiden otteiden ja sotaisamman retoriikan takia. Kritiikkiä on myös herättänyt Scholzin siunaama, Hampurin sataman terminaalin osittainen myynti kiinalaiselle valtionyhtiölle.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kehottanut Scholzia perumaan oman matkansa, ja vierailemaan Kiinassa mielummin osana laajempaa EU:n valtuuskuntaa.
– Kun ihmiset puhuvat Kiinasta, he kuvailevat Venäjää myrskyksi, ja Kiinaa ilmastonmuutokseksi, sanoo Saksan tiedustelupäällikkö Thomas Haldenwang.
– Emme voi sallia tilannetta, jossa Kiinan valtio voi vaikuttaa saksalaiseen politiikkaan, mahdollisesti kriittisen infrastruktuurin kautta.
Vaikka Scholzin pehmeämpi Kiina-linja saa tukea joiltakin saksalaisilta suuryrityksiltä, on osa elinkeinoelämästä kääntänyt Kiinalle selkänsä, nähden maan kilpailijana Saksan markkinoilla. Scholzin sosiaalidemokraattisen SPD:n hallituskumppani vihreät on myös omaksunut tiukemman turvallisuuspoliittisen linjan Aasian suurvaltaan.
Vihreä ulkoministeri Annalena Baerbock aikoo ensi vuonna esitellä Saksan ensimmäisen Kiina-strategian. Strategian odotetaan kiinnittävän huomiota saksalaisissa tiedustelupiireissä huoltaa herättäneeseen asiaan, eli saksalaisten suuryritysten liialliseen Kiina-riippuuvuuteen. Ulkopolitiikan asiantuntijat pelkäävät Kiinan vaikutusvallan olevan maan elinkeinoelämässä liian suuri.
Oppositiopuolue CDU:n liittopäiväedustaja, aikaisemmin liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana toiminut Norbert Röttgen toivoo Saksan välttävän Venäjä-suhteessa tehdyt virheet.
– Minkään muun maan ei ole tarvetta muuttua yhtä paljon kuin Saksan. Me emme voi jatkaa näin. Tarvitsemme kasvumallin, joka ei nojaa geopoliittisiin riippuvuuksiin.
– Se on vaikeaa. Mutta Venäjän opetus on se, että ellemme muutu, saamme maksaa siitä kovan hinnan myöhemmin.