Lasten puhelimien sisällön tarkastaminen aiheuttaa ristiriitaisia tunteita

Perustuslain mukaan lapsellakin on oikeus viestintäsalaisuuteen.
Lapsi ja matkapuhelin kotona Helsingissä. LEHTIKUVA/HANNA MATIKAINEN
Lapsi ja matkapuhelin kotona Helsingissä. LEHTIKUVA/HANNA MATIKAINEN

Moraalinen oikeus oman lapsen puhelimen sisällön tarkastamiseen jakaa suomalaisvanhempien mielipiteitä. DNA:n teettämä Koululaistutkimus 2023:ssa neljä viidestä 5–12-vuotiaan lapsen vanhemmasta pitää vähintään jossain määrin hyväksyttävänä lapsen puhelimen sisällön tarkastamista jopa ilman lapsen lupaa, vaikka perustuslain mukaan lapsellakin on oikeus viestintäsalaisuuteen.

Samalla kuitenkin vanhemmille on yhä tärkeämpää kunnioittaa lapsensa yksityisyyttä netissä. DNA Kaupan toimitusjohtajan Sami Aavikon mukaan ratkaisu piilee siinä, että vahingollisille sisällöille altistumista torjutaan tietoturvatoimin jo ennakoivasti.

Lähes puolet (47 %) koululaistutkimukseen vastanneista 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista on täysin samaa mieltä ja 80 prosenttia vähintään jokseenkin samaa mieltä siitä, että heillä on oikeus ja velvollisuus tarkastaa lapsensa puhelimen sisältöä, jopa ilman lapsen lupaa.

Vain kolme prosenttia heistä on täysin eri mieltä sen kanssa, että lapsen puhelimelle saisi mennä omin luvin. 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmista enää 22 prosenttia on väitteen kanssa täysin samaa mieltä ja 40 prosenttia jokseenkin samaa mieltä.

Tutkimuksen mukaan 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmat haluavat tietää, mitä lapsi julkaisee sosiaalisessa mediassa (80 % samaa mieltä) sekä missä chat-ryhmissä lapsi on osallisena ja millaisia keskusteluja niissä käydään (83 % samaa mieltä).

Taustalla näyttää olevan huoli siitä, että lapsi altistuu haitallisille, esimerkiksi seksiä, väkivaltaa tai päihteitä käsitteleville sivustoille tai kontakteille. Lähes kaksi kolmasosaa 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista pitää näitä riskeinä.

Viestintäsalaisuus säilyy tietoturvan avulla

Aavikon mukaan erilaisista pelisäännöistä kannattaa keskustella lapsen kanssa jo ennen puhelimen hankintaa. Miten toimitaan, jos vanhemmalla nousee huoli sisällöistä, joiden parissa lapsi viettää aikaa, entä miten lapsen tulee toimia, jos tuntematon ihminen lähestyy häntä netissä?

Poimintoja videosisällöistämme

Aavikon mukaan huolehtimalla lapsen älylaitteen tietoturvasta esimerkiksi erillisen kattavan palvelun avulla, ei vanhemman ole tarpeen rikkoa viestintäsalaisuutta.

– Yhä useampi 5–12-vuotiaan lapsen vanhempi on tutkimuksen mukaan löytänyt ratkaisun juuri siitä, että lapsen älylaitteessa tietyt sovellukset ja verkkosivut määritellään kielletyiksi. Tämä on lapsiperheissä yksi eniten käyttöönotetuista ominaisuuksista viimeisen neljän vuoden aikana, samoin kuin lapsen puhelimen sijainnin seuraaminen.

Halu yksityisyyden kunnioittamiseen vahvaa

Vaikka suurinta osaa vanhemmista kohtaa kiusaus katsoa lapsen älylaitteen sisältöä, valtaosalla heistä vaikuttaa olevan periaatteellinen tahto kunnioittaa lapsen oikeutta yksityisyyteen netissä.

Tutkimuksen mukaan 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmista 80 prosenttia vastaa kokevansa sen tärkeäksi, ja osuus on kasvanut kahdeksan prosenttiyksikköä viime vuodesta. 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista yksityisyyden kunnioittamista pitää tärkeänä noin kaksi kolmesta (65 %), eli kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.

Aavikko toteaa, että tuloksista näkee vanhempien tahdon kunnioittaa lapsen yksityisyyttä.

– Kuitenkin vaikuttaa siltä, että arjen käytännöissä moni varsinkin alakouluikäisen lapsen vanhempi haluaa tutustua tarkemmin puhelimen sisältöön. Tilanne ei varmasti ole helppo vanhemmillekaan, jotka yhtäältä haluaisivat olla lapsen luottamuksen arvoisia, mutta toisaalta kipuilevat lapsen hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvien huolten kanssa, Aavikko sanoo.

Hänen mukaansa kun vaaran vyöhykettä kavennetaan tarkoin määritellyin estoin ja rajauksin jo ennen älylaitteen käyttöönottoa, silloin vanhempikin voi olla entistä varmempi siitä, etteivät haitalliset sisällöt tai kontaktit saavuta lasta.

DNA:n vuosittain teettämä koululaistutkimus selvittää kouluikäisten lasten ja nuorten puhelimen käyttöön ja hankintaan liittyviä tekijöitä. Tutkimus on toteutettu jo yli kymmenen vuotta. Koululaistutkimuksen kohderyhmän muodostavat ensisijaisesti 5–12-vuotiaiden ja toissijaisesti 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmat. Tutkimuksen toteutti Nepa Insight Oy. Tänä vuonna siihen osallistui kaikkiaan 1 009 iältään 5–16-vuotiaan lapsen vanhempaa/huoltajaa. Tiedonkeruu tapahtui helmikuussa 2023 Nepan online-paneelissa.

Pahimmillaan seurauksena voi olla tilin tyhjeneminen.
Asiantuntijan mukaan hybridiuhat eivät kohdistu enää vain valtioihin tai rajoille. Ne ulottuvat suoraan yrityksiin, palveluihin ja kansalaisten arkeen.
Muutoksen tavoitteena on estää huijareita tyhjentämästä tilejä.
Mainos