Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen nostaa Uuden Suomen blogissaan esiin merkittäviä huolia Sanna Marinin hallituksen sote-uudistukseen liittyen, erityisesti sen rahoitusmallin, toteutuksen ajankohdan ja arvioinnin puutteiden suhteen.
Lehtonen katsoo sote-uudistuksen olleen terveyspalvelujärjestelmälle ”katastrofi”. Lehtosen mukaan näyttää nyt selvältä, että järjestelmässä kustannukset kasvavat samalla kun palvelut heikkenevät.
– En itse usko, että sote-uudistus tulee saavuttamaan yhtäkään sille asetetuista tavoitteista, Lehtonen kirjoittaa.
Uudistuksessa sote-palveluiden rahoitus siirtyi kunnilta valtiolle ja palvelujen järjestämisvastuu kunnilta hyvinvointialueille.
Lehtonen kritisoi sitä, että sote-uudistuksen hyvinvointialueiden rahoitusmalli perustuu pääosin väestömäärään ja väestön ominaisuuksiin, kuten ikärakenteeseen.
Tämä malli ei Lehtosen mukaan kannusta lisäämään palvelutuotantoa eikä parantamaan palvelujen tehokkuutta tai vaikuttavuutta. Päinvastoin, palvelutuotanto on mallissa kustannus, ja tämä asettaa paineita leikata palveluja sen sijaan, että niitä tehostettaisiin.
– Vaikka valtion hallinnon ulkopuoliset asiantuntijat varoittivat useaan kertaan siitä, että sote-malli ei sisällä kannustimia tuotannon lisäämiseen taikka tehostamiseen, painoi Marinin hallitus uudistuksen eduskunnassa läpi, Lehtonen sanoo.
Lehtonen huomauttaa, että sote-uudistus toteutettiin tilanteessa, jossa terveydenhuolto oli jo ylikuormittunut koronapandemian seurauksena, ja pitkät hoitojonot olivat yleisiä. Hän kyseenalaistaa rahoitusmallin valinnan tällaisessa tilanteessa ja pitää sitä lyhytnäköisenä.
– Rahoitusmallin vaikutus näkyykin nyt hyvinvointialueiden suunnitelmissa, joissa sen sijaan, että yritettäisiin purkaa hoitojonoja palvelutuotantoa lisäämällä, mieluummin leikataan lähipalveluja, vaikka tuloksena ovat entistä heikommin saavutettavat palvelut, Lehtonen sanoo.
Lehtonen katsoo myös, että uudistuksen onnistumiselle ei ole asetettu virallisia mittareita, joiden avulla voitaisiin arvioida sen vaikutuksia terveydenhuoltoon ja hyvinvointiin. Tämä tekee vaikeaksi seurata, toimiiko uudistus odotetulla tavalla.
– Mielenkiintoista lisäksi on, että esimerkiksi muutoksia väestön terveydentilasta ei nyt aktiivisesti seurata, vaikka tiedossa on, että suomalaisten eliniänodote jo vuosina 2021 ja 2022 lyheni, mikä on erittäin poikkeuksellista Länsi-Euroopassa, Lehtonen sanoo.
Lehtonen ilmaisee myös huolensa siitä, että sote-uudistuksen arviointi on jätetty vuodelle 2025. Tämä viivästys voi hänen mukaansa vaarantaa Petteri Orpon hallituksen taloustavoitteiden toteutumisen ja tarvittavien muutosten tekeminen voi olla vaikeaa.
– Tarvitsisimme nyt kipeästi kannustimia tuotannon tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen, jotta väestön terveys voitaisiin kohtuullisin lisäkustannuksin turvata, Lehtonen sanoo.
