Maahanmuuttajataustaisia lapsia täytyy tukea koulunkäynnissä ja kiinnittymisessä suomalaiseen yhteiskuntaan, lapsiasianeuvottelukunta vaatii.
Osalle maahanmuuttajataustaisista lapsista suomalainen koulutusjärjestelmä ei lapsiasianeuvottelukunnan mukaan nykyisellään tarjoa riittäviä valmiuksia perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työelämään.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin yksikönjohtaja Salla Venäläinen suositteli arviointituloksiin perustuen panostamaan kunnissa määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti valmistavaan opetukseen, joka antaa valmiuksia kaikille yhteiseen perusopetukseen siirtymiseen.
– Rehtorien ja opettajien mukaan valmistavaa opetusta ei ole järkevää ainakaan supistaa. Tarpeen mukaan valmistavaa opetusta on syytä antaa pitempäänkin, jos oppilas sitä tarvitsee. Suosittelemme myös valmistavassa opetuksessa opiskelevien lasten kaverisuhteiden kehittymiseen panostamista, opettajien täydennyskoulutusta ja riittävän vahvaa tukea lapsille siirtymävaiheessa, Venäläinen sanoo tiedotteessa.
– Olen ilmaissut huoleni hallituksen ajankohtaisesta esityksestä rajata valmistava opetus vain ulkomailla syntyneisiin lapsiin. Sadat Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset lapset tarvitsevat vuosittain valmistavaa opetusta. Pelkään, että uudistus syrjäyttää nämä lapset, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen huomauttaa.
Lapsiasianeuvottelukunnan keskusteluissa todettiin, että suomalaisessa yhteiskunnassa suhtautuminen maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja perheisiin aiheuttaa ongelmia. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaisella lapsella on muita suurempi todennäköisyys joutua kiusatuksi koulussa mutta myös osallistua kiusaamiseen itse.
– Lapsen terveen kehityksen kannalta on tärkeää, että hän onnistuu oppimisessa ja saa joukkoon kuulumisen kokemuksia. Lasten välinen rasismi heijastelee aikuisten arvomaailmaa ja aiheuttaa paitsi yksittäisten lasten pahoinvointia myös vakavia sosiaalisia ongelmia. Aikuisten onkin syytä tarkastella asenteitaan ja kasvattaa lapsia arvostamaan ja hyväksymään toistensa erilaisuutta. On kaikkien etu, että lapset kiinnittyvät suomalaiseen yhteiskuntaan, lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen sanoo.
Kokouksessa korostettiin myös suomen tai ruotsin kielen oppimisen merkitystä oppimistulosten ja koulunkäynnin kannalta.