Ukrainan sodan kiihtyminen vuosi sitten on ajanut miljoonat lapset jättämään kotinsa, aiheuttanut lapsille mielenterveyden ongelmia sekä häirinnyt koulunkäyntiä huolestuttavalla tavalla. Yli viiden miljoonan lapsen koulunkäynnissä on ollut keskeytyksiä kuluneen vuoden aikana, kertoo Suomen Unicef.
Helmikuun 2022 jälkeen ainakin 487 lasta on kuollut ja 842 loukkaantunut. Todellinen uhrien määrä on todennäköisesti korkeampi. Ukrainan mukaan ainakin yli 16 000 lasta on vahvistetusti pakkosiirretty Venäjälle, mutta tämäkin luku on todellisuudessa korkeampi.
Tuhannet koulurakennukset ympäri maata ovat tuhoutuneet ja vahingoittuneet. Vanhemmat ja huoltajat eivät mielellään lähetä lapsiaan kouluun turvallisuusuhan takia.
Aiemmin etäopetukseen osallistui 1,9 miljoonaa lasta ja 1,3 miljoonaa lasta oli mukana lähi- ja verkko-opetuksen yhdistelmässä, mutta viimeisimmät hyökkäykset energiajärjestelmiin ovat aiheuttaneet laajoja energiakatkoja. Seurauksena lähes jokainen lapsi Ukrainassa on vailla pysyvää sähköä. Se tarkoittaa haasteita verkko-opetukselle.
– Koulunkäynti tuo lasten elämään rutiinia, sosiaalisia suhteita ja pysyvyyttä, jotka ovat sodan aikana luksusta monelle lapselle. Koulujen kautta lapsille voidaan opetuksen lisäksi tarjota myös erilaisia tärkeitä terveyspalveluita sekä psykososiaalista tukea. Näillä voi olla jopa opetusta tärkeämpiä vaikutuksia lasten hyvinvoinnille, sanoo Suomen Unicefin johtava asiantuntija Tarmo Heikkilä.
Hänen mukaansa tilanne on huolestuttava myös Ukrainasta paenneilla lapsilla. Arvion mukaan kaksi kolmesta Ukrainasta paenneesta lapsesta ei ole osallistunut paikalliseen opetukseen. Tähän on monia syitä, esimerkiksi monet perheet valitsivat aluksi verkko-opetuksen paikallisen koulun sijaan, koska ajattelivat palaavansa pian takaisin kotiin.
Perheiden kotiinpaluu ei näytä todennäköiseltä lähiaikoina ja pitkittyneessä tilanteessa lapset tulisi integroida kansalliseen opetusjärjestelmään ukrainalaisia vastaanottaneissa maissa.
Erityisen tärkeää olisi turvata varhaiskasvatus ja perusopetus, jotka tarjoavat lapsille oppimisympäristön lisäksi mahdollisuuden tavata muita lapsia ja ylläpitävät turvallisuuden tunnetta lisäävää arkirytmiä.
– Varhaiskasvatuksella on tärkeä merkitys lapsen tulevan koulupolun kannalta. Lisäksi se mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin ja edesauttaa sen kautta myös koko perheen sopeutumista yhteiskuntaan, Heikkilä sanoo.
Unicef yhdessä Ukrainan opetusviranomaisten kanssa tukee lasten koulunkäynnin jatkumista kehittämällä etäopetusta, kunnostamalla kouluja sekä kouluttamalla opettajia antamaan oppilailleen psykososiaalista tukea.
Lisäksi toimitetaan koulutarvikkeita ja opetusmateriaaleja. Ukrainalaisia vastaanottaneissa maissa tuetaan ukrainalaisten lasten pääsyä paikallisiin kouluihin.
Suomessa Unicef on tunnistanut lapsen oikeuksien toteutumisessa ongelmia esimerkiksi ilman huoltajaa tulleiden lasten kohdalla. Suuri määrä lapsia on asunut yksityismajoituksessa, mikä on vaikeuttanut lasten palvelutarpeiden arviointia ja heille kuuluviin palveluihin ohjausta.
Lasten tilanne Ukrainassa
• Helmikuun 2022 jälkeen 487 lasta on kuollut ja 842 loukkaantunut. Vahvistettu luku, todellinen uhrien määrä on todennäköisesti korkeampi.
• 5,7 miljoonan lapsen koulunkäynti on häiriintynyt.
• Lähes 7 miljoonaa lasta on vailla pysyvää sähköä, lämmitystä ja vettä.
• Maansisäisiä pakolaisia on 5,9 miljoonaa.
• 1,5 miljoonaa lasta tarvitsee tukea mielenterveyteen.
Lasten tilanne Suomessa
• Tilapäistä suojelua hakeneiden ukrainalaisten alaikäisten määrä Suomessa on yhteensä 14 202 lasta. Suurin ikäryhmä on 7-13-vuotiaat.
• Tilapäistä suojelua hakeneita yksintulleita ukrainalaisia alaikäisiä on Suomessa 631. Suurin ikäryhmä on 14-17-vuotiaat.
• Varhaiskasvatuksessa 1 172 lasta
• Esiopetuksessa 417 lasta
• Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa 5 298 lasta