Ukrainasta on viime aikoina kuultu paljon rohkaisevia uutisia rintamalta. Samaan aikaan kulissien takana kehittyy nyt huolestuttava uhka, toteaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.
– Venäjä voi yrittää ratkaista sodan kuluttamalla Ukrainan ilmapuolustuksen loppuun, hän sanoo X-palvelussa.
– Lännen pahin virhe olisi nyt tuudittautua siihen, että Ukraina kyllä pärjää. Se pärjää vain, jos sillä on riittävästi aseita, torjuntaohjuksia ja teollista tukea kestää Venäjää pidempään. Tätä sotaa ei ole vielä voitettu, eikä Ukrainan tukeminen ole menettänyt merkitystään.
Center for Strategic and International Studies (CSIS) -ajatushautomonuusi arvio on karu. Ukraina on vuonna 2026 torjunut vain 10,2 prosenttia Venäjän ballistisista ohjuksista, kun viime vuonna osuus oli vielä 24 prosenttia.
– Vaikka droonit Ukraina torjuukin usein hyvin, ballististen ohjusten kohdalla tilanne on siis aivan päinvastainen, Vanhanen korostaa.
Venäjä oli laukaissut 15. heinäkuuta mennessä 167 ballistista ohjusta. CSIS arvioi määrän voivan nousta vuoden loppuun mennessä jopa 840:een, ja nykyisellä torjuntaprosentilla yli 750 ohjusta voisi läpäistä puolustuksen.
– Kaikki eivät toki osuisi, mutta mittakaava on valtava, Vanhanen toteaa.
Hänen mielestään Ukrainan asevoimien entisen komentajan Valerii Zaluzhnyin varoitus on syytä huomioida.
– Venäjän ei pidä olettaa jo hävinneen vain siksi, ettei se kykene nopeisiin läpimurtoihin. Nykyinen sota ei ratkea välttämättä yhdellä suurella taistelulla, vaan sillä, kumman kyky kestää pidempään, Vanhanen kiteyttää Zaluzhnyin tuoreen sanoman Telegraph-lehdessä.
Vanhasen mielestä Venäjän strategia on selkeä:
– Se pyrkii kyllästämään Ukrainan ilmapuolustuksen drooneilla, risteilyohjuksilla ja ballistisilla ohjuksilla sekä iskemään energiaan, kaupunkeihin ja yhteiskunnan kestävyyteen. Tavoitteena on yhä pakottaa Ukraina huonoon rauhaan.
Hänen mukaansa lännen pitää tehdä kolme asiaa samanaikaisesti:
– 1) Ukraina tarvitsee lisää Patriot-järjestelmiä ja torjuntaohjuksia sekä nopeampaa yhteistuotantoa, 2) enemmän tiedustelutukea ja 3) kovempia toimia Venäjän ohjustuotantoa ruokkivaa pakotekiertoa vastaan.