Venäjän talous ei ole lähiaikoina romahtamassa lännen pakotteista ja sodan kustannuksista huolimatta, arvioi Harvardin yliopiston taloustieteen professori Oleg Itskhoki tšekkiläisen Český rozhlasin haastattelussa.
Itskhokin mukaan Venäjälle on muodostunut kaksijakoinen talous. Siviilitalous kärsii korkeasta inflaatiosta ja koroista sekä yksityisten investointien vähyydestä, mutta sotatalous kasvaa valtion valtavien puolustusmenojen ansiosta.
– Tilanne voi jatkua vuosia, ehkä jopa vuosikymmeniä, Itskhoki arvioi.
Harvardissa makrotalouteen ja kansainväliseen talouteen erikoistunut Itskhoki sai vuonna 2022 arvostetun John Bates Clark -mitalin. Hän työskentelee nykyisin Harvardissa Slusky Family Professor of Economics -professorina.
Tuhansia drooneja valmistuu joka päivä
Sotatalouden laajentamisen myötä Venäjän droonituotanto on kasvanut muun aseteollisuuden ohella nopeaan tahtiin.
Venäjä ja Ukraina ovat tällä hetkellä ainoat maat, joilla on kyky valmistaa tuhansia drooneja päivässä. Venäjä jatkaa professorin mukaan tuotantoa suuressa mittakaavassa myös mahdollisen tulitauon jälkeen, jolloin maa voisi ryhtyä kartuttamaan mittavia droonivarastoja.
– Joka päivä valmistetaan tuhansia drooneja ja droonivarastot kasvavat. Tämä on mielestäni viisi vuotta jatkuneen sodan vaarallisin seuraus, Itskhoki sanoo.
Hän arvioi Venäjän kehittäneen tässä tuotannossa teknologiaa ja mittakaavaa, jolle ei tällä hetkellä löydy vastaavaa lännestä.
Verkkouutiset kertoi maanantaina venäläisen droonikehittäjän väitteistä, joiden mukaan Venäjä voisi jatkaa pitkän kantaman droonien massatuotantoa myös sodan päätyttyä ja rakentaa siitä uudenlaista pelotetta Eurooppaa vastaan.
Kiina pitää Venäjää pystyssä
Itskhokin mukaan Venäjää ei voi pakottaa lopettamaan sotaa pelkästään taloudellisin keinoin. Pakotteilla on hänen mukaansa edelleen merkitystä, mutta sotilaallinen voima on ratkaisevassa asemassa.
Euroopassa on alettu viime vuosina hyväksyä aiempaa suuremmat puolustusmenot. Länsimaiden pitäisi käyttää puolustukseen kolmen tai neljän prosentin luokkaa bruttokansantuotteestaan ja suunnata suuri osa rahoista eurooppalaiseen asetuotantoon, professori sanoo.
Taloudellisesti Venäjän kestävyyttä tukevat edelleen öljyn ja kaasun vienti sekä ennen kaikkea Kiina.
Itskhokin mukaan Peking odotti sodan alkuvaiheessa nähdäkseen, romahtaako Venäjän talous. Kun näin ei tapahtunut, Kiina heitti Moskovalle ”pelastusrenkaan”. Venäjä on sittemmin tullut voimakkaasti riippuvaiseksi Kiinasta sekä viennin että tuonnin osalta.
– Maa, jolla on avaimet sodan hyvin nopeaan päättämiseen, on siksi Kiina, hän sanoo.
Professori ei silti pidä pakotteita turhina. Hänen mukaansa Euroopan kannattaa hyväksyä myös itselleen aiheutuvia kustannuksia pakotteiden kiristämiseksi, sillä pitkittyvän sodan hinta on lopulta moninkertainen.
Itskhoki varoittaa olettamasta, että mahdollinen tulitauko palauttaisi nopeasti Venäjän ja Euroopan taloussuhteet ennalleen. Ensin pitäisi varmistaa kestävä rauha ja se, ettei sota ala uudelleen muutaman vuoden kuluttua. Siihen voi kulua professorin arvion mukaan kymmenen vuotta tai kauemmin.